Jaa sivu:

Ihan pimeetä

Jätä kommentti

Olen hyvin usein napapiirin tälle puolelle muutettuani saanut vastata kysymykseen: ”Miten siitä kaamosajasta oikein selviää?” Tässäpä siis muutama ajatus pimeydestä.

Näkymä olohuoneemme ikkunasta.

Näkymä olohuoneemme ikkunasta.

Kaamoksen, eli polaariyön aikana, aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle laisinkaan. Tämä ajanjakso kestää Abiskossa noin kuukauden (joulukuun alkupuolelta aina huomiseen asti). Mutta aluetta ympäröivien vuorten takia emme näe aurinkoa Abiskossa noin kolmeen kuukauteen.

Kuulostaa aika pahalta, eikö? Niinpä, mutta todellisuudessa polaariyön kokeminen on jotain ihan muuta.

Purppuraa Abiskossa

Purppuraa Abiskossa

Ensinnäkin kaamos ei näillä leveysasteilla tarkoita totaalista pimeyttä. Päivänvaloa riittää, vaikka suora auringonvalo tilapäisesti puuttuukin. Auringon säteet matkaavat horisontinkin ”alta” taivasta kohti ja maalavat hienoja väreja taivaalle ja vuorten seinämille. Udun läpi taivas näyttää purppuralta, oranssilta, punaiselta, pinkiltä. Harmaan eri sävyt näyttävät samettisilta ja lumoavilta jään ja lumen valtakunnassa. Päivän hämärtyessä tilalle saapuu maaginen sininen hetki.

Sininen hetki

Sininen hetki

Toisin kuin usein tähän aikaan nykyään etelämpänä, meillä on lumi maassa. Siis lumi sanan varsinaisessa merkityksessä. Vitivalkoinen lumi. Ei mikään ruskea ällö-loska. Lumen ansiosta koko maailma tuntuu paljon valoisemmalta. Otsalapun valossa lumikiteet kimaltelevat pienten timanttien lailla ja huurun peittämät puut luovat iltalenkkeilijälle satumaisen tunnelman. Katuvalojen vähyys nostaa kirkkaan tähtitaivaan esiin ja revontulet saavat koko taivaan leimahtamaan värikkääseen tanssiin.

Päivän valoisimmat tunnit 10 ja 14 välillä tulee vietettyä täällä useimmiten ulkona. Niinkuin päivät yleensäkin. Ulkoilu, ulkoaktiviteetit ja ”konttori” luonnon helmassa ovat täällä asuvien arkea. Ulkona olo piristää ja luonnossa liikkuminen tekee hyvää. Myös kaamosaikana. Tästä syystä uskonkin että kaamosaika ei meistä tunnu pimeältä eikä masentavalta.

Isä, poika ja harmaan sävyt

Isä, poika ja harmaan sävyt

Kun päivät ovat lyhyempiä on ”mysfaktor” kotona huipussaan. ”Mys” on sana jota on vaikea suomeksi suoraan kääntää, mutta se tarkoittaa suunnilleen varsin mukavaa ja rentoa oleskelua; kynttilä-illallista, suklaarasiaa ja kirjaa sohvan seurana, relausta hyvällä omallatunnolla. Takkatulta ja paljon kynttilöitä. Luonnollista downshiftausta :)

"Mysfaktor"

”Mysfaktor”

Huomisesta alkaen aurinko siis virallisesti nousee täällä Abiskossakin jo horisontin yläpuolelle, vaikka jääkin vielä vuorten taakse muutamaksi viikoksi. Sääpäiväkirjojeni muistiinpanojen mukaan aurinko kurkistaa sisään keittiömme ikkunasta 12. päivänä helmikuuta. Me kyläläiset tosin kokoonnumme jo tammikuun lopussa ”Auringon paluun grillijuhlaan” Stornabbelle (pieni kukkula Abiskossa) jolta auringon ensimmäiset säteet vuorten takaa jo näkyvät. (Tästä perinteestä lisää kuun lopussa.)

Kevät on alkamassa ja päivät pitenemässä kohta pikavauhtia. Kaamoksesta siirrytään pian puuterikauteen Ruotsin aurinkoisimmilla rinteillä. Sukset esiin ja nauttimaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Yhteystiedot