Jaa sivu:

Kalaukkojen kesämuistelot

Jätä kommentti

Kalaukko Fly Fishing on kuuden intohimoisen perhokalastajan muodostama kaveriporukka. Viime talven aikana aloimme suunnitella tekevämme perhokalastuselokuvan reissuistamme, koska edellisellä kaudella olimme jo hieman kuvailleet reissuja. Nyt halusimme tehdä kaiken paremmin ja saada aikaan kiinnostavan kokonaisuuden. Kalastamme etupäässä nousukaloja, eli lohta ja taimenta. Asumme kaikki pääasiassa Pohjois-Suomessa ja reissujen tekeminen Ruotsiin on helppo valinta hyvien kalavesien perässä. Elokuvan teemana on Itämereen, ja tarkemmin Perämereen, laskevien jokien kalastus.

blogi1

Kuvaukset meneillään keväisellä Ljungan-joella.

Kevään ensimmäinen reissu toukokuun puolivälissä oli suunniteltu tehtäväksi Ljunganille. Ljungan on kaunis meritaimenista tunnettu joki aivan Sundsvallin kupeessa. Reissuun lähdettiin erittäin positiivisilla fiiliksillä, koska ajankohta oli suotuisa meritaimenen kalastukselle ja osalle porukasta reissu oli kauden ensimmäinen kalareissu. Majoituimme kivoissa pienissä mökeissä aivan joen rannalla Allsta Fiskecampissa. Kalastus vaikutti aluksi hyvältä, mutta heti ensimmäisen yön jälkeen veden pinta alkoi nousta aivan silmissä ja se vaikeutti kalastusta jo ennestään kevättulvassa olevassa joessa. Ljungan-joessa on pato noin 20 kilometriä mereltä ylävirtaan, joka säännöstelee kalastettavan alueen vedenkorkeutta. Vesi jatkoi nousemistaan ja kontaktit kaloihin jäivät vähiin. Reissusta muodostui tapahtumien valossa melkoinen pannukakku, koska odotukset olivat kovat ja kaiken piti olla kohdillaan. Reissusta jäi kuitenkin positiivista muisteltavaa, koska paikalliset kalastajat olivat todella mukavia ja avuliaita neuvomaan paikkoja. Myös kauniit ja vaihtelevat maisemat lämmittävät mieltä vielä näin jälkeenpäinkin.

blogi3

Tulvavesi huuhtoi rannan pusikoita ja teki kalastuksesta haastavaa.

blogi2

Kaunis ilta-aurinko valaisee Ljungan-laaksoa.

Seuraavana oli vuorossa juhannusreissu Byskelle. Lohenkalastus oli kuumimmillaan Byskellä ja joella oli myös paljon kalastajia liikkeellä. Byske on yksi Ruotsin suosituimmista lohijoista noin 30 kilometriä Skellefteåsta pohjoiseen. Majoituimme kauniissa pienessä mökissä aivan jokivarressa. Byskellä on paljon hienoja paikkoja kalastaa aivan merisuulta ylimmille osille. Alkukauden kalastus painottui joen alemmille osille. Kesäkuun päivät olivat välillä todella kuumia ja yöksi elohopea laski lähelle nollaa. Kaloja näkyi paljon, mutta niitä oli vaikea saada ottamaan perhoon. Tapahtumia oli muutamia päivittäin, mutta ne jäivät yleensä vain tärpeiksi. Reissun loppupuolella kova työ palkittiin, kun Hannu-Pekka rantautti todella komean henkilökohtaisen ennätyslohensa aamupäivän aikaisemmasta karkuutuksesta sisuuntuneena. Reissun kalat jäivät vain siihen yhteen Hannu-Pekan komeaan loheen, mutta suoritukseen saa olla todella tyytyväinen, koska lohenkalastuksessa saalis ei ole ikinä itsestäänselvää. Kesän mittaan teimme useita viikonloppureissuja Byskelle ja loppukautta kohden mentäessä saalistakin alkoi tulla paremmin.

blogi4

Normans on yksi joen suosituimmista kalastuspaikoista aivan Bysken kylän tuntumassa.

blogi5

Nyt on! Otto väsyttelee kalaa Bysken yläjuoksulla.

Kauden kolmas isompi reissu suuntautui Ruotsin lappiin Lainiojoelle, joka on Tornionjoen sivuhaara Ruotsin lapissa. Heinäkuun Lainion erämainen luonto ja maisemat olivat todella mieleenpainuvia. Yövyimme Kangoksen kylällä pienellä leirintäalueella, jossa oli myös muita suomalaisia kalastajia. Lainio oli kaikille melko tuntematon paikka, ainoastaan Hannu-Pekka ja Eemeli olivat käyneet siellä aikaisemmin. Lainio ei ole ehkä helpoiten luettava joki, mutta sen mielenkiintoiset ja rauhalliset kosket olivat hyvää vastapainoa kesän aiemmille reissuille. Reissun saldoksi jäi kaksi lohta, mutta niihin voi olla ihan tyytyväinen.

blogi6

Lainio on paikoin leveä joki ja ottipaikat saattavat olla vaikeasti luettavissa.

blogi7

Kamera raksuttaa ja aurinko porottaa.

Kauden neljäs ja viimeinen pidempi reissu elokuun lopussa suuntautui Vindel-joen yläosille Ammarnäsin pieneen kylään. Reissu poikkesi kauden muista reissuista siltä osin että kohdekalana olivat järvitaimenet. Otto oli porukasta ainoa, joka vieraillut Ammarnäsissä aikaisemmin ja hän oli kehunut paikan monia kertoja maasta taivaaseen. Perillä päästyämme Oton puheet osoittautuivat todeksi ja maisemat olivat silmiä hiveleviä. Perillä tapasimme paikallisen oppaan Peter Schmittin, joka tunsi joen kuin omat taskunsa. Hän neuvoi meille ottipaikat ja aloitimme kalastuksen heti. Taimenet ovat arkoja kaloja ja ne ovat aktiivisia pimeän tullen, joten kalastus painottui iltaan ja yöhön ja vuorokausirytmi alkoi kääntyä päälaelleen. Kalastus venyi pitkälle aamuyöhön ja pimeys toi omat haasteensa kalastuksen ja kuvaamisen suhteen.

blogi9

Vindelin kirkkaat taimenvedet saavat kalamiehen uppoutumaan lajin pariin.

blogi8

Illan hämärtyessä taimenet alkavat liikkua ja käydä pyydyksiin.

blogi10

Elokuun viileä yö täysikuun loisteessa Vindelillä.

Kalastuskausi oli vaiherikas ja se sisälsi karvaita kalojen menetyksiä, mutta myös mahtavia rantautuksia. Reissuilla tapasimme useita mieleenpainuvia tyyppejä jokien varsilla ja saimme kokea hienoja hetkiä perhokalastuksen parissa. Tarkoituksenamme on julkaista ensi vuoden puolella dokumenttielokuva reissuistamme. Kaikesta tästä kuuluu suuri kiitos Visit Swedenin porukalle jotka auttoivat meitä projektissa. Lisää kuvia reissuiltamme löydät meidän Instagram-tililtämme.

Terveisin,

Aleksi Klytseroff / Kalaukko Fly Fishing

Perhereissu autolla suurelle sillalle ja takaisin

1 kommentti

Matkalla Tanskaan Ruotsin poikki halusimme nauttia reissusta yhtä paljon kuin määränpäästä. Katsoimme Google Mapsia silmä tarkkana, selasimme nettisivuja ja teimme suunnitelman, jonka jaan tässä tarinan muodossa. Lisää vinkkejä kohteista löydät VisitSwedenin kotisivuilta.

Pääsimme lomatunnelmaan heti heinäkuun ensimmäisenä perjantaina, kun mieheni riensi suoraan töistä laivaterminaaliin, ja me ajoimme 5-vuotiaan poikamme kanssa auton laivaan. Perillä jätimme heti Tukholman taaksemme ja suuntasimme pääkaupungin tunneleita kohti etelää.

Kalmar, piipahdus Öölannissa ja Karlskronassa

Ajo Kalmariin kesti reilut viisi tuntia, sillä Öölannin suuntaan matkasi yksi jos toinen karavaanari. Pikkutiet olivat kauniita, ja luonto jotenkin karua, vaikka ympärillä oli paljon peltomaisemaakin. Jaloittelimme pariin otteeseen ja piipahdimme mm. Maxissa syömässä Ruotsin parhaat hampurilaiset ja Kalmarin kaupungissa, jonka linnan vallihauta oli pojan mieleen.

Poika tykkäsi potkutella vallihaudan silloilla ja rampeilla Kalmarissa.

Poika tykkäsi potkutella vallihaudan silloilla ja rampeilla Kalmarissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iltapäivällä lähdimme Kalmarista Öölantiin käymään. Pitkulaisen saaren uimarannat kutsuivat, kun mittari näytti yli 30 astetta! Illan tullen palasimme siltaa mantereelle ja jatkoimme etelään, Karlskronan suuntaan. Vaikka Glasriketin alue oli aivan lähellä, sivuutimme sen tällä kertaa.

Skoonen halki länsirannikolle

Karlskronan kaupungista nautimme pikaisesti aamulenkillä. Keskusta oli sympaattinen, ja sen vanhimmat talot olivat matalia ja tyyliltään jotenkin merellisiä ja erikoisia. Vaikka Karlskronassa olisi ollut reilusti nähtävää lapsiperheelle, esim. Marinmuseum ja Boda borg, lähdimme aikaisin, jotta ehtisimme Malmön paikkeille ennen puoltapäivää.

Maisemat muuttuivat, ja poika jaksoi ihmetellä tuulivoimaloita, jotka täplittivät kumpuilevaa ja viljavaa maaseutua. Minä ilahduin yllättävästä pysähdyksestä (joita lapsiperheessä sattuu!) E22:n varrella Fjälkingessä. Suuren parkkiksen edessä luki Eko, mutta kyseessä ei ollutkaan luomukauppa, vaan aletavaratalo, aivan kuin pieni versio Tuurin kyläkaupasta. Mies löysi monet parit hyviä farkkuja, ja minä ostin kynttilälyhtyjä ja muuta sisustustavaraa pilkkahintaan. Rehtiin ja reippaaseen kyläkauppatunnelmaan toi pikantin lisän iskelmämusiikki (”dansbandsmusik”) rosoisista kaiuttimista.

Fjälkingessä nautimme reissun parhaat jätskit!

Fjälkingessä nautimme reissun parhaat jätskit!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten äänimaailma vaihtui taas Bamse-satuihin autossa, ja matka jatkui kohti Malmötä. Reittimme kulki yli Öresundin sillan, joka oli pojasta varsinainen huvipuistoelämys, ja niissä merkeissä kuluikin sitten pari päivää kun nautimme Tanskan huvipuistotarjonnasta.

Matkalla Kolmårdeniin pyörsimme päätöksemme pikkuteistä

Kun palasimme sillan yli Ruotsiin, yövyimme ensin idyllisessä bed & breakfastissa keskellä Skoonen maaseutua. Ajelimme pikkuteitä, joiden yli puut kaartuivat, ja söimme paikallisia herkkuja. Vaikka ilmassa oli pientä matalapainetta, se ei heti haitannut pitkän helteen jälkeen. Mutta sitten sää muuttui täysin, ja kaatosateessa suuntasimme suosiolla moottoritie E4:lle. Sadeveden määrä oli niin hurja, että radion ääni jäi toiseksi ja takapenkin matkustaja nukahti istuimeensa.

Bamsen maailmassa sain oikaista takapenkillä, kun poika hoiti ajohommat!

Bamsen maailmassa sain oikaista takapenkillä, kun poika hoiti ajohommat!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pirteän pojan ilo oli ylimmillään, kun pääsimme perille Bamsen maailmaan. Huono sää oli pelottanut tiehensä monet Kolmårdenin kävijät, ja laitteisiin oli lyhyt jono aina Bamsen hunajakarusellista perinteiseen Safari-elämykseen. Aurinko pilkahti taas pilvien lomasta, ja nautimme delfinaarion esityksen jälkeen vielä villieläinten katselemisesta. Viimeiset energiat poika purki leikkipaikan kiipeilytelineissä. Sitten matkasimme läheiseen Norrköpingin kaupunkiin yöpymään. Valitsimme majapaikan kaupungissa ihan hinnan vuoksi, mutta kyllä Norrköpingissä olisi riittänyt nähtävää sielläkin.

Hei hei, Kolmården!

Hei hei, Kolmården!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pari päivää pääkaupunkiseudulla

Kolmårdenin jälkeen perheen miehet vakuuttivat, että heillä riittää kyllä vielä energiaa käyntiin Tom Tits Experimentissä. Ajo Norrköpingistä tähän pientä Heurekaa muistuttavaan kohteeseen Södertäljessä sujui nopeasti, ja minä vein auton liityntäparkkikselle ja nousin paikallisjunaan Tukholman keskustaan. Virkistyneenä shoppailusta poimin pojat autoon iltapäivällä, ja suuntasimme Södertäljestä Brommaan Tukholman länsipuolelle.

Varaamamme hotelli Mornington Brommassa osoittautui (päivällistä lukuunottamatta) vallan mainioksi. Hotellin teema oli urheilu, ja vietimmekin illan ja seuraavan aamun liikunnan parissa. Kun mies juoksi intervallitreenejä kattokerroksessa, minä tutustuin pojan kanssa kuntosaliin, jonne lapset saivat tulla iästä riippumatta mukaan. Väline- ja laitevalikoima oli loistava, ja poika sai kokeilla ensimmäistä kertaa mm. kuntonyrkkeilyä. Kokemus oli ikimuistettava, kun sai olla vanhempien kanssa ”salilla treenaas” Tukholmassa. (Tarjolla olisi ollut myös hurjia haasteita vähän isommille innokkaille, kuten kiipeilyä hotellin julkisivua pitkin!)

Ennen laivalle paluuta viivähdimme vielä päivän verran Uppsalassa sukuloimassa. Kävimme vain ostoskeskus Gränby Centrumissä ja Gränbyparkenin leikkipuistossa – peruspaikkoja, joissa voi elää hetken ruotsalaisen arjen keskellä. Matkaväsymys oli jo aikamoista, ja useat lapsiperhekohteet, mm. Lennakatten-museojuna, oli tullut koettua jo edeltävinä kesinä.

Mitä jäi ensi kerralle?

Seuraavalla reissulla tuskin jatkamme sillan yli Tanskaan, sillä Ruotsissa riittää nähtävää. Mies on jo vuositolkulla puhunut jostain vesiseikkailupuistosta, aivan upeasta paikasta, missä hän kävi pienenä perheensä kanssa. Paikallistimme sen pitkällisen tutkimustyön tuloksena Skara Sommarlandin paikkeille, ja sitä olisi tarkoitus testata sitten ensi kesänä, kun poika osaa jo uida paremmin.

Siihen voisi yhdistää yhden minua kiinnostavan kohteen, Götan kanavan. Haaveilen pienen tönön vuokraamisesta jostain sulkujen läheltä. Ehkä perheen miehet lähtevät tuonne vesipuistoon, kun minä luen lehtiä ja kuikuilen veneitä sen pienen mökin puutarhasta. Keitän ruotsalaiset fikat, kuuntelen radiosta paikallista humppaa ja popsin mandelkubb-pikkuleipiä posket pyöreinä. Sitten onkin hyvä palata tuonne Morningtonin hotelliin pariksi päiväksi hikoilemaan!

Teksti ja kuvat:

Johanna Blåfield

Järvsöbacken, Järvsö

Jätä kommentti

Järvsöbacken on ruotsalaisten ja tanskalaisten suosima laskettelukeskus. Vain 300 km matka Tukholmaan varmistaa pääkaupunkilaisten suosion. Arlandasta tai Tukholman keskustasta pääsee suoraan junalla tai bussilla Järvsön asemalle, josta on vaivaiset 5 minuuttia mökkikylään.

864_ski_map

Saavuttaessa Järvsöhön lumitilanne oli hyvä. Lähtiessä suorastaan erinomainen, koska yhden yön aikana satoi 30cm lunta. Järvsöbackenissa on Ruotsin toiseksi paras lumetusjärjestelmä, joka takaa lumen kauden alusta kauden loppuun saakka.

IMG_0619

2015-01-11 11.56.17

Syksyllä alueelle on valmistumassa uusi hotelli, joka tarjoaa helpotusta majoituskapasiteettiin. Tällä hetkellä Järvsö ei markkinoi itseään kovinkaan paljon, koska majoitukset ovat lähes täynnä koko ajan. Tämä selittää paikan tuntemattomuuden suomalaisten keskuudessa.

Järvsöbackenilla on 19 rinnettä ja 8 hissiä. Hisseistä 2 on tuolihissejä ja nämä 2 ovat etelärinteiden puolella, jossa myös mökkimme Järvsö Stugbyssä sijaitsi. Kirjoitan vielä erikseen juttua majoituksestamme sekä Järvsön kylän tarjonnasta.

IMG_7679Eka päivä rinteessä vielä koko perheen voimin kauniissa auringon paisteessa

IMG_7680Etelärinteiden tuolihissin nousu

IMG_7683Ihan vähän jänskättää tämä tuolihississä istuminen – mutta niin jänskätti minuakin…

IMG_0504Huipulla

IMG_0588Etelärinteiden maisemia

IMG_0587Lumimyrskyn jälkeinen päivä oli hieman sumuinen

Tällä kertaa laskettelumme ei mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta ehdimme sentään laskemaan yhden kokonaisen päivän perheen kesken. Pojat viettivät rinteessä useamman päivän, mutta keksimme pikku toipilaan kanssa tyttöjen juttuja ja tutustuimme Järvsöhön jalan.

Joten nyt annan tietokoneen Isolle Murulle ja hän saa kertoa rinteistä, koska ”pojat” tietenkin laskettelivat muinakin päivinä.

Rinteistä reilusti yli puolet oli jo avoinna heikosta lumitilanteesta huolimatta. Toiseksi viimeisenä yönämme lunta tuli 30 cm lisää, ja loputkin rinteet luvattiin avata parin päivän kuluessa. Hyvin tehokas lumetus oli käynnissä koko ajan. Ruotsin puolella on tyypillisesti enemmän lunta kuin Suomessa vastaavalla korkeudella. Järvsö sijaitsee suunnilleen Porin korkeudella, linnuntietä n. 50 km rannikolta sisämaahan. Sen verran tein karttaharjoituksia, että totesin linnuntietä etäisyyden Porista olevan alle 300 km.

Korkeuseroa ylimmän ja alimman hissiaseman välillä on 200 m, ja pisimmällä rinteellä on pituutta 2000 m. Rinteet olivat erittäin hyvin hoidettuja. Suurin osa rinteistä on punaisia tai sinisiä, mustia on kaksi. Vihreitäkin on hiihtokeskuksen edustalla mukavasti pienimpiä laskijoita ja aloittelijoita ajatellen (Järvsössä panostetaan erityisesti lapsiperheisiin). Rinteistä löytyy vauhtia ja vaativuuttakin, joten paikka sopii monipuolisena kaikentasoisille laskijoille. Meidän perheessä poika valitsee ne vaativimmat rinteet, joihin isä välillä tulee mukaan seurailemaan menoa, tosin kaukana takana. Mieluiten lasken itse pitkiä mutta vähän loivempia rinteitä. Suosikkini täällä olivat punainen Nisses rännä ja sininen Himlabacken. Pojan suosikki oli kovavauhtinen Norrbacken, joka jyrkkyydestään huolimatta on ”vain” punainen. Päivä päättyi aina hämärän jo laskeutuessa Himlabackenia pitkin Etelärinteen puolelle mökillemme. Kävelymatkaa mökillemme oli rinteen alta oli vain n. 150 metriä. Arvostan sitä, että suoraan majapaikasta pääsi lyhyellä kävelyllä hisseille. Etelärinteen tuolihisseistä oli mukava ihailla maisemia ylös noustessa. Tarkkaavainen katsoja löytää myös tuolihissien alta maastosta pikku peikkoja, tonttuja, hymiöitä, erilaisia maalattuja kivikoristeita ym. Kiva lisä erityisesti pienten lasten kanssa matkatessa.

2015-01-09 14.05.45

IMG_0508Lasten rinne

Järvsöbackenilla on pikkuinen lounaspaikka, jossa oma keittiö valmistaa ruoat. Lapsille vaihtoehtoja oli useita ja aikuistenkin annoksista tehtiin lasten kokoja. Söin kahtena päivänä aivan loistavaa gulassikeittoa. Lounaat nautimme aina hiihtokeskuksessa ja illalla söimme toisen lämpimän ruoan mökillä. Järvön ICAssa oli loistavat valikoimat.

IMG_7751

IMG_7753

Ylhäällä rinteessä on myös muutama pikkuinen kahvio, josta voi ostaa lettuja ja grillailla makkaraa.

Järvöbacken aukeaa 9.30 ja sulkeutuu 16. Tiistaina ja torstaina on lisäksi iltamäki 18-20.30, jolloin osa hiihtokeskuksen puoleisista rinteistä on auki. Etelärinteen puoleinen hissi sulkeutuu jo klo 15, mutta senkin jälkeen pääsee vielä laskemaan mökille. Valaistusta ei siellä kuitenkaan ole, joten ennen pimeän tuloa on eteläpuolelle laskettava.

Lapsille on järjestetty erilaisia aktiviteetteja ilman suksia ja oma maskotti Loa pitää iltapäiväkerhoa. Lasketteluopettajia on paljon ja kursseja löytyy jokaiselle. Meillä muksut ovat käyneet kursseja aivan pienestä pitäen ja minusta se on paras mahdollinen tapa opettaa lapset laskemaan, paitsi jos itse osaa opettaa yhtä hyvin. Mainittavaa on myös, että alle 7-vuotiaat laskettelevat ilmaiseksi vanhemman seurassa.

Meille jäi Järvsöbackenista erittäin positiivinen kuva. Laskettelukeskus oli juuri sopivan kokoinen. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät. Suksivuokraamo oli iso, joten varusteita löytyy. Rinteet äärimmäisen hyvin hoidettuja, niitä oli riittävästi ja haastettakin löytyi tarvittaessa. Minä pysyttelin ensimmäisenä päivänä pitkissä sinisissä rinteissä ja nautin niistä äärimmäisen paljon.

Kesällä Järvsöbackenissa onkin sitten aivan eri meininki, silloin rinnettä tullaan alas polkupyörillä. Tuolihisseissä oli jopa oma kiinnityspaikkansa polkupyörille.

Matkasta kirjoitettua
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/01/jarvzoo.html
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/01/sairaalassa-pa-sjukhuset.html

Terveisin Johanna

www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com
www.facebook.com/hellanjaviinilasinvalissa
www.twitter.com/HellajaViini
www.instagram.com/hellanjaviinilasinvalissa

Järvzoo

Jätä kommentti

Vain Helsingin ulkopuolella asuva voi ymmärtää seuraavan. Te, ette usko miten ihanaa on lähteä omasta kotikaupungistaan lentokoneella ilman, että joutuu ajamaan autolla reilut 3 tuntia Helsinkiin päästäkseen istumaan koneeseen. Rakastan omaa kotikaupunkiani, mutta tämän asian suhteen toivoisin parannusta. Nyt onneksemme NextJet lentää Porista – Tukholmaan ja sieltähän voi jatkaa minne ikinä haluaakin. Onneksi NextJetillä on aina välillä myynnissä sopivan hintaisia Sverigebiljetter -lippuja, jolloin pitäisi lyödä lennot kiinni ja miettiä vasta sitten mihin jatkaa Tukholmasta. Näin mielenkiintoinen tapa minulla on välillä matkavarausten suhteen.

Lensimme eilen Porista Arlandaan, jossa söimme aamupalan ja siirryimme Arlandan 0-kerroksen kautta junaan, joka jatkoi suoraan Järvsön juna-asemalle. Tämän helpompaa ei matkustaminen voisi olla. Järvsön asemalla on turistitoimisto, josta saimme kartan, mökkimme avaimet ja taksin perille. Olemme majoittuneet Järvsö Stugby´hyn, joka on aivan rinteen juurella. Mökille pääsee rinteestä suksilla ja mökin vierestä pääsee suksilla hissiin.Eilen emme käyneet rinteessä, mutta nyt suunta on sinne.

Tulimme muuten päivän myöhässä tänne, muuten oltaisiin oltu kuninkaallisten kanssa samaan aikaan.

Eilinen iltapäivä vierähti Järvzoo´ssa. Sinne on mökiltämme muutaman minuutin kävelymatka. Järvzoo´n kierto käy kuntoilusta, vaikka matkaa onkin vain 3 kilometriä. Tarkistin tämän jälkikäteen ja minusta matka tuntui 10 kilometriltä, ehkä klo 05 herääminen, lento ja junassa istuminen vaikuttivat kävelykuntoon. Euroopan pisin puinen käytävä kulkee mutkitellen, luontoa kunnioittaen ja korkealle kiiveten. Pohjoismaiden eläimet vaeltavat ympärillä ja tietoiskut kertovat eläimistä.

IMG_0441

IMG_0444Laskettelurinne on aivan Järvzoon vieressä

IMG_0471

Reissulle kannattaa ottaa eväät mukaan. Talvellakin ”autiotuvan” oloinen tunnelmallinen tupa oli avoinna grillaajille. Pöydillä olevat kynttilät toivottivat tervetulleeksi lämpöön ja ulkoseinustalta löytyivät grillausvälineet. Lipunostopisteestä viimeistään voi ostaa makkarat mukaan, jos kaupan eväät ovat jääneet ostamatta.

IMG_0487

IMG_7668Anonyymi

Järvzoo on auki kesäisin ja talvisin. Talvella muutama eläimistä oli tietysti talviunilla, mutta muut eläimet näimme. Eläintarhan sisätiloissa on Rovdjurscentret De 5 Stora, jossa oppii lisää pohjoismaiden villieläimistä ja pääsee silittelemään eläintenturkkeja. Tarkoituksemme oli piipahtaa Järvzoo´ssa nopeaan, mutta viihdyimme siellä monta tuntia. Jos tällä suunnalla liikkuu, niin kannattaa käydä. Järvzoo sopii kaikenikäisille ja perheen pienempiä varten voi infosta vuokrata rattaat tai kärryt.

IMG_järvsö

Iltapäivä jatkui ruokaostoksille kylän ICA:an. Ruokabloggari saa kulumaan tavallisessa ruokakaupassa Ruotsissakin reilusti aikaa. Pitäähän sitä tutkia, millaisia herkkuja on tarjolla. Paikallisten meijerien juustoja löytyi ja niitä pitää maistaa tänään illalla. Kaupassa oli laaja valikoima palvelutiskeineen eli kaikki mitä tarvitset löytyy varmasti täältä.

Nyt lähdetään rinteeseen, illalla palaillaan kokemusten kanssa! Kuvia reissusta enemmän Hellan ja viinilasin välissä -blogin instan puolella.

Yhteistyössä Visit Sweden

Matkasta kirjoitettua
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/01/sairaalassa-pa-sjukhuset.html
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/02/jarvsobacken-jarvso.html

Terveisin
Johanna
Hellan ja viinilasin välistä

www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com
www.facebook.com/hellanjaviinilasinvalissa
www.twitter.com/HellajaViini
www.instagram.com/hellanjaviinilasinvalissa

Kulinaristin Tukholma

1 kommentti

Maailman paras Tukholma, niin lähellä Helsinkiä, että sydämestä ottaa. Ajallisestikaan ei ota kuin yhden tunnin, joka maksetaan aikaerossa takaisin heti koneen laskeuduttua. Ihanteellinen viikonloppumatkailun kohde!
Olen hypännyt Helsingin keskustasta useammin kuin kerran taksiin ja ajanut kentälle, napannut lennon Tukholmaan ja varannut tulevan viikonlopun pöytävaraukset matkustaessani paikan päälle.

Ruoka-alan ammattilaisena arvostan ravintolakenttää, joka tyydyttää vaativimmankin kulinaristin toiveet.
Asuimme tällä kerralla Nobiksessa, Stureplanin välittömässä läheisyydessä. Sturehofissa nautin lounaan aina kun Tukholmassa vierailen, siellä mikään ei koskaan mene vikaan. Pöytää voi hetken odottaakin, mutta sehän sujuu ilolla, kun kainalossa on kavaljeeri ja lasi kuohuvaa.

Nobis oli valloittava, ja vaikka huonekoko ei päätä huimaa, muut palvelut kompensoivat. Aamupala oli loistava, henkilökunta asiansa osaavaa ja allekirjoittanut ilahtui minibaarikaapissa olevasta Gott & Blandad –pussista. Ikkunalaudalla tuli tutkailtua Norrmalmin torin menoa ja meininkiä, samalla kun poikaystävä tyhjensi kasseistaan adidaksen liikkeestä löytämiään kenkiä.

 

nobis sturehof

Vierailen aina Acne Archive –putiikissa, tsekkaamassa lempimerkkini tarjonnan – täältä voi tehdä löytöjä, niin tälläkin kertaa. Ostin nahkamekon jonka lähtöhinnasta oli -75 % alennus.
Jos on aikaa, kävelen. Jos laiskottaa, otan taksin. Tällä kertaa yllätimme itsemme ja hyppäsimme bussiin, mainio tapa tutustua kaupunkiin.

adidasacne

Matka Tukholmaan on aina ennen kaikkea pako arjesta, pikainen ja maistuva ruokamatka länteen. Ravintolavisiittejä mahtui tähänkin viikonloppuun ihan kunnianhimoinen määrä. Muutaman mainitakseni: Sturehof, Volt, Riche, Rolf’s Kök ja Köttbaren.

nobis nobis

Kävelimme lauantaina kymmenen tuntia, illalla oli ihana nostaa jalat ylös ja tilata huonepalvelusta pullo skumppaa.
Mieletön viikonloppu, kiitos Visit Sweden. Tapaamme joulun jälkeen!

nobis

Terkuin,

Hanna Gullichsen / hannag.fi

Juoksijan Tukholma

Jätä kommentti

Tukholma on loistava paikka juosta, olitpa siellä loman tai työn takia. Ehdoton suosikkinilenkkini Tukholmassa kiertää Djurgårdenin. Norjalainen ystäväni tutustutti minut reittiin vuosia sitten ja nyt siitä on tullut vakiolenkkini aina kun olen Tukholmassa. Reitti kulkee merenrantoja pitkin kartanoiden takapihoilla ja loppupätkästä juostaan kanavanrantaa pitkin takaisin kohti Östermalmia. Suosittu ulkoilureitti pidetään auki ympäri vuoden eli juoksen siellä aina vuodenajasta riippumatta, kun olen käymässä Tukholmassa. Jos asutte esimerkiksi Nobiksessa tulee reitille matkaa reilut 12km eli lenkki ei ole lyhyimmästä päästä, mutta ei mahdottoman pitkäkään. Ja jos haluaa juosta vielä pidempää lenkkiä niin reittiä voi aina jatkaa Gärdetin ympäri.

djurgårdenin lenkki

Tukholmassa on ylipäänsä suhteellisen helppo juosta. Jalkakäytäviä löytyy riittämiin ja jos esimerkiksi haluaa reissulla treenata Tukholman marahtonin reitillä, onnistuu reitin juokseminen lähes alusta loppuun. Jos aikaa hieman pidemmän lenkin tekemiseen ei löydy, kannattaa kokeilla juosta marathonreitin osuus, joka käy kiertää Västerbron sillan. Pitkät Mälarstrandin suorat soveltuvat hyvin hieman reippaampiin vetoihin, jotka avavat kivasti jalkoja, jotka voivat olla jumissa päivän shoppailureissusta tai muuten vaan vaeltelusta. Ja reittiä voi vielä monipuolistaa juoksemalla vanhankaupungin läpi.

marathonreitin osa

Juoksijan Tukholmassa ehdoton shoppailupaikka on tietenkin Löplabbet -juoksukauppa ja varsinkin Kungsgatanin hiljattain uusittu liike on todella näkemisen arvoinen! Kaupasta löytyy isompien brändien lisäksi myös pienempiä brändejä ja kaikennäköistä juoksusälää.

löplabbet_kungsgatan

Kävimme Hannan kanssa testaamassa viime reissulla Printzin oluthuoneen ja ravintolan. Printz sijaitsee Tele2 areenan alla ja se on osa Tolv Stockholm ravintola- ja elämysmaailmaa. Sijainti ei ollut paras mahdollinen ihan piipahdukselle, mutta jos on esimerkiksi Tukholmassa katsomassa kundien kanssa fudista tai jotain muuta urheiluaktiviteettia, on mahtavaa, että osana areenakompleksia löytyy tällainen. Ja ruoassa ja juomissa ei ollut valittamista. Tasting menu itsetehtyjä raakamakkaroita ja oluita maistui ja jätti todella positiivisen kuvan paikasta. Valikoima niin makkaroissa ja kuin oluissa on todella kattava eli ravintolaan haluaa palata vielä uudelleen.

Oli taas niin kiva reissu, etten malta odottaa, koska pääsen taas seuraavan kerran tänne. Nytkin löysimme vaikka mitä uutta ja vielä jäi paljon kahlattavaa, vaikka kaupungissa on tullut käytyä monia kymmeniä kertoja. Toivottavasti pääsemme pian tutkimaan kaupunkia lisää!

Joonas

Viimeinen puristus

Jätä kommentti

Vastustajiksi playoffeihin tuli vähän jopa meidän onneksemme Norrköping. Ollaan pelattu niitä vastaan hyvin aikaisemmilla kerroilla ja matkakaan sinne ei ole niin pitkä, mitä se olisi voinut olla (Umeå tai Luleå tuolla pohjoisessa). Niillä on kuitenkin kaksi uutta pelaajaa, jotka eivät ole pelanneet meitä vastaan ja joukkue pelaa euroliigaa, joten yllättämiseen vaaditaan aika paljon :-D Mutta me lähdetään pitämään hauskaa!

Tällä viikolla oli pienokaisten treenit, joissa oli hiihtoloman takia vain neljä osallistujaa. Meillä oli Johannan kanssa ongelmia ajankulun kanssa, koska oltiin puolessa välissä tehty jo kaikki, mitä oltiin suunniteltu :-D Eilen meillä oli vapaapäivä ja tänään on vielä treenit ennen huomista koitosta, johon lähdetään klo 6.30…

IMG_0180-001IMG_0188Oltiin katsomassa lätkäfinaalia O’learysissa, mutta turha reissu kun Ruotsi ei saanut edes maalia aikaiseksi.

Nyt mä oon vihdoin huomannut sen, että englanti ja ruotsi sujuu ilman minkäänlaisia ongelmia ja ymmärrän kaiken, oon niin iloinen siitä! Ennen lähtöä ei esimerkiksi tullut kuuloonkaan katsoa tv-ohjelmaa ilman tekstityksiä niin, että ymmärtäisin kaiken. Nyt sarjoja katsellessa voin tehdä kaikkea muuta ja pelkästään kuunnella ja pysyä täysin kärryillä siinä, mitä tapahtuu. Tulisikohan englannin ylppäreistä nyt ällä sen totaalisen pohjanoteerauksen jälkeen vuosi sitten? :-D Olisi hauska kokeilla.

IMG_0069IMG_0293

<3 Salla

ps. KOHTA MÄ TUUUUUN!!!!

19. Februari

Jätä kommentti

Napattiin hieman yllättäväkin voitto Telgestä sunnuntaina! Aloitettiin jokainen erä ihan ihme drivella, tuntui että jokainen heitto meni sisään ja tuuriakin oli aika paljon matkassa. Parempi niin :-D

Maanantaina oli vihdoin lepopäivä ja se tuntui ihan mahtavalta, kun viimeksi oltiin levätty reilu viikko takaperin. Sain vihdoin raahattua itseni lääkäriin näyttämään mun nilkkaa, jossa on ollut hiertymä ja se on ollut iso ja punainen. Lauantaina ennen peliä meni täysin hermot kun yritin puolen tunnin ajan saada kenkää ja tukea jalkaan niin, ettei sattuisi. Se olikin sitten tulehtunut ja sain lääkkeet ja heti tuntuu jo paremmalta. Eilen olikin vähän erilaiset treenit, juostiin ja pelattiin tutusti mutta myös heitettiin – ei tietenkään normaalisti, vaan lapaset käsissä. Jotkut ei tykänneet tästä valmentajan oudosta ideasta taas yhtään, mutta musta se oli vaan hauskaa, kaikki normaalista vaihteleva on mun mielestä tervetullutta.

1958354_10152014134129200_565073721_nEn olekaan tainnut mainita siitä, kuinka Lundista palatessa joukkuelaiset puhuivat siitä, kuinka hyvin mä puhun ruotsia! Toinen Johanna sanoi, etten myöskään sano koskaan asioita väärin. Jee!!

Playoffit alkavat siis reilun viikon kuluttua 1.3 vieraspelillä Luleåssa, Umeåssa tai Norrköpingissä. Sitä odotellessa, tässä ei ole tiedossa muuta kuin treenejä ja ensi maanantaina taas junnujen treenit, liikuntatuntien ohjaus kouluissa on nyt loppunut.

<3 Sapsu

Positiva tankar

Jätä kommentti

Tuli mieleen tuon viime postauksen julkaisemisen jälkeen, että jäiköhän lukijalle täysin negatiivinen kuva tosta reissusta? Jokatapauksessa, suuresta väsymyksestä ja uupumuksesta huolimatta meillä oli reissussa todella hauskaa! Huomasin reissun aikana sen, kuinka läheiseksi me ollaan tultu ja kuinka jokainen pystyy sanomaan ja sanookin, mitä ajattelee. Se on parasta, että kun on oppinut tuntemaan muut, niin tietää, milloin jollain ei ole kaikki hyvin. Aina kun mullakin on ollut joku asia mielessäni (väsymys, kipu, koti-ikävä) niin ei ole ollut kertaa, jolloin olisin joutunut olemaan yksin asian kanssa, vaikken olisi sanaakaan sanonut. Eikä ole vain paria henkilöä jotka välittävät, vaan ihan jokainen :-)

Olin samassa huoneessa Nyan ja Moan kanssa ja meillä olikin superhauskaa, varsinkin mulla öisin, koska ensimmäisenä yönä Moa höpötteli ja kikatti ties kuinka pitkän ajan meidän parisängyssä mun vieressä. Toisena yönä Moa puhui itsekseen ja me Nyan kanssa naurettiin sille vedet silmissä. Kolmantena yönä mäkin olin vähän tokkurassa, koska Moan puhuessa luulin hänen seisovan meidän parisängyn vieressä. Lopulta munkin silmät löysi hänet oikeasta paikasta, eli istumasta omasta sängystään (ja puhumasta). Hän kuitenkin vakuutteli silloin olevansa hereillä ja niin vakuutteli Nyakin aamulla, vaikkei kumpikaan muistanut, mitä mä olin heille sanonut. Voisikohan ainakin osa mun matkaväsymyksestä johtua noista yöllisistä välienselvittelyistä… :-D

IMG_9998Ihanaa eilistä ystävänpäivää <3

Eilen pelattiin Markkia vastaan ja pelattiinkin todella hyvin ja otettiin selvä voitto! Mä olin Suomessa viimeksi kun me pelattiin heitä vastaan, enkä ollut kuullut siitä, että niiden tsekkiläinen valmentaja sekä huoltaja olivat tulleet 30minuuttia ennen peliä toivottamaan Simonan tervetulleeksi yrittäen vaikuttaa hänen pelaamiseensa. Sama tapahtui eilen, valmentaja tuli sanomaan, että toivottavasti pelaat tänään paremmin kuin viime pelissä, jossa Simonan heittoprosentti oli 0/16. Simona onneksi näytti kyntensä ja oli pitelemätön korin alla!

Mun on pitänyt pitkään kertoa yhdestä hauskasta asiasta, jota täällä näkee lähes päivittäin: isät ajamassa pyörää, jonka etuosassa on ”kori”, johon mahtuu kaksi lasta. Välillä lapsia saattaa olla kolmekin, yksi pyörän takaosassa. Se on huvittava näky se, mutta mikäs sen kätevämpää, jossei esimerkiksi omista autoa :-D

Treenit ovat menneet monet monet viikot täysin samalla kaavalla. Juostaan juostaan ja juostaan vähän lisää, jonka lisäksi pelataan. Viimeisen kuukauden aikana ollaan heitetty enintään 5 vapaaheittoa/treenit vaikka kaikki puhuvat, että me todella tarvittaisiin niitä heittoja. Ehkä Lund pelin hirveät heittoprosentit sai valmentajankin heräämään, koska nyt ollaan heitetty ihan vähän enemmän, tosin yksin, ei kaverin kanssa, jolloin toistoja tulisi enemmän. Sekin on kuitenkin tuonut lisää sisältöä treeneihin ja mustakin on alkanut heti tuntua vähän kivemmalta, koska mun lempiharjoituksia ovat lähes poikkeamatta heittoharjoitukset.

Aamulla katsottiin videolta huomisen vastustajan Telgen peliä, käytiin heittämässä ja katsottiin Telgen kuviot läpi konkreettisesti kentällä. Lähdetään huomiseen peliin tekemään parhaamme ja pyritään pelata omaa peliämme, jotta saataisiin hyvä valmistava peli ennen playoffeja.

<3 Salla

Reissussa

Jätä kommentti

Lundin matka oli henkisesti raskain tähän mennessä, tai no yksi vierasmatka meillä onkin enää jäljellä, koska playoffit odottavat 99% varmuudella! Solnan pitäisi voittaa Northland, niin me tiputtaisiin jatkopeleistä, mutta Solnan voitto ei ole kovinkaan todennäköinen.

IMG_9688

Matkaan lähdettiin perjantai-iltapäivänä tutusti lautalla. Aamulla olin käynyt saunomassa ja poreilemassa, koska meillä ei ollut treenejä. Yövyttiin Oskarshamnissa, siellä mihin lautta saapui ja aamulla 9.00 oli treenit. Treenien jälkeen suunnattiin seuraavaan hotelliin, Karlshamniin, jossa yövyttiin kaksi muuta yötä. Sunnuntaina ajeltiin pari tuntia Lundiin peliin, joka hävittiin 3p. Meidän puolustus oli aika huonoa, vaikka vastustajat tekivät muistaakseni vain 55p, mutta huono puolustus näkyi hyökkäyksessä ja meidän heittoprosentit olivatkin surkeaa luokkaa. No pelillä ei ollut meidän playoff-paikalle mitään väliä, joten ei se mitään. Siitä matkustettiin takaisin Karlshamniin.

IMG_9741IMG_9832Lautalla oli tooodella tylsää, yleensä nukun sen matkan. Tässä tylsän matkan tulos :-D

IMG_9836Auringonnousu Oskarshamnissa

IMG_9848IMG_9847Karlshamnissa

Katsottiin reissun aikana videolta meidän pelejä jokaisessa mahdollisessa välissä. Lisäksi meillä oli palavereita, joihin kellään ei meinannut enää riittää kiinnostusta kauhean väsymyksen takia. Kerran koutsi tokaisikin, että ”Kivaa keskustelua taas teidän kanssa!”, mutta olisi luullut, että häntäkin väsytti. Kaiken huippu oli se, että matkustettiin maanantaina reilu tunti Kalmariin ja kulutettiin siellä aikaa kauppakeskuksessa. Sen jälkeen mentiin matkalla erääseen hotelliin katsomaan taas videota ja illalla oli tiedossa viiden erän harkkapeli meille, jotka eivät pelanneet sunnuntaina niin paljoa. Oli se loppujenlopuksi ihan hauskaa ja voitettiin reilusti, mutta juokseminen tuntui todella vaikealta ja kellään ei ollut terväyydestä tietoakaan :-D Tiistai-aamuna kävin foamrollailemassa lihaksia ja illan treeneissä tunsinkin itseni onneksi ihan toiseksi ihmiseksi.

IMG_9882IMG_9883IMG_9889IMG_9880

Kuten näkyy, mantereella ei ollut enää tietoakaan talvesta ja ei ollut kyllä täälläkään, kun palattiin. Onneksi, koska pyöräileminen on ollut täyttä tuskaa tuolla hangessa ja loskassa. Aurinko voisi vaan näyttäytyä useammin, jotta nämä viimeiset KOLME(!!!!) viikkoa menisivät nopeammin! Tämä viikko on kuitenkin hurahtanut hetkessä ja niin tulee hurahtamaan loppuun astikin, koska huomenna meillä on kotipeli Telgeä vastaan ja sunnuntaina Markkia. Mark voitettiin edellisellä kerralla ja Telge on voitettavissa, jos pelataan hyvin. Sen jälkeen on tiedossa viimeinen kahden viikon puristus ennen playoffeja, jotka ovat 1. ja 5. maaliskuuta. Vastaan tulee siis Norrköping tai pohjoisen Northland!

Ensi viikkoon <3 Salla

Yhteystiedot