Jaa sivu:

Kategoria: Kesä

Kalaukkojen kesämuistelot

Jätä kommentti

Kalaukko Fly Fishing on kuuden intohimoisen perhokalastajan muodostama kaveriporukka. Viime talven aikana aloimme suunnitella tekevämme perhokalastuselokuvan reissuistamme, koska edellisellä kaudella olimme jo hieman kuvailleet reissuja. Nyt halusimme tehdä kaiken paremmin ja saada aikaan kiinnostavan kokonaisuuden. Kalastamme etupäässä nousukaloja, eli lohta ja taimenta. Asumme kaikki pääasiassa Pohjois-Suomessa ja reissujen tekeminen Ruotsiin on helppo valinta hyvien kalavesien perässä. Elokuvan teemana on Itämereen, ja tarkemmin Perämereen, laskevien jokien kalastus.

blogi1

Kuvaukset meneillään keväisellä Ljungan-joella.

Kevään ensimmäinen reissu toukokuun puolivälissä oli suunniteltu tehtäväksi Ljunganille. Ljungan on kaunis meritaimenista tunnettu joki aivan Sundsvallin kupeessa. Reissuun lähdettiin erittäin positiivisilla fiiliksillä, koska ajankohta oli suotuisa meritaimenen kalastukselle ja osalle porukasta reissu oli kauden ensimmäinen kalareissu. Majoituimme kivoissa pienissä mökeissä aivan joen rannalla Allsta Fiskecampissa. Kalastus vaikutti aluksi hyvältä, mutta heti ensimmäisen yön jälkeen veden pinta alkoi nousta aivan silmissä ja se vaikeutti kalastusta jo ennestään kevättulvassa olevassa joessa. Ljungan-joessa on pato noin 20 kilometriä mereltä ylävirtaan, joka säännöstelee kalastettavan alueen vedenkorkeutta. Vesi jatkoi nousemistaan ja kontaktit kaloihin jäivät vähiin. Reissusta muodostui tapahtumien valossa melkoinen pannukakku, koska odotukset olivat kovat ja kaiken piti olla kohdillaan. Reissusta jäi kuitenkin positiivista muisteltavaa, koska paikalliset kalastajat olivat todella mukavia ja avuliaita neuvomaan paikkoja. Myös kauniit ja vaihtelevat maisemat lämmittävät mieltä vielä näin jälkeenpäinkin.

blogi3

Tulvavesi huuhtoi rannan pusikoita ja teki kalastuksesta haastavaa.

blogi2

Kaunis ilta-aurinko valaisee Ljungan-laaksoa.

Seuraavana oli vuorossa juhannusreissu Byskelle. Lohenkalastus oli kuumimmillaan Byskellä ja joella oli myös paljon kalastajia liikkeellä. Byske on yksi Ruotsin suosituimmista lohijoista noin 30 kilometriä Skellefteåsta pohjoiseen. Majoituimme kauniissa pienessä mökissä aivan jokivarressa. Byskellä on paljon hienoja paikkoja kalastaa aivan merisuulta ylimmille osille. Alkukauden kalastus painottui joen alemmille osille. Kesäkuun päivät olivat välillä todella kuumia ja yöksi elohopea laski lähelle nollaa. Kaloja näkyi paljon, mutta niitä oli vaikea saada ottamaan perhoon. Tapahtumia oli muutamia päivittäin, mutta ne jäivät yleensä vain tärpeiksi. Reissun loppupuolella kova työ palkittiin, kun Hannu-Pekka rantautti todella komean henkilökohtaisen ennätyslohensa aamupäivän aikaisemmasta karkuutuksesta sisuuntuneena. Reissun kalat jäivät vain siihen yhteen Hannu-Pekan komeaan loheen, mutta suoritukseen saa olla todella tyytyväinen, koska lohenkalastuksessa saalis ei ole ikinä itsestäänselvää. Kesän mittaan teimme useita viikonloppureissuja Byskelle ja loppukautta kohden mentäessä saalistakin alkoi tulla paremmin.

blogi4

Normans on yksi joen suosituimmista kalastuspaikoista aivan Bysken kylän tuntumassa.

blogi5

Nyt on! Otto väsyttelee kalaa Bysken yläjuoksulla.

Kauden kolmas isompi reissu suuntautui Ruotsin lappiin Lainiojoelle, joka on Tornionjoen sivuhaara Ruotsin lapissa. Heinäkuun Lainion erämainen luonto ja maisemat olivat todella mieleenpainuvia. Yövyimme Kangoksen kylällä pienellä leirintäalueella, jossa oli myös muita suomalaisia kalastajia. Lainio oli kaikille melko tuntematon paikka, ainoastaan Hannu-Pekka ja Eemeli olivat käyneet siellä aikaisemmin. Lainio ei ole ehkä helpoiten luettava joki, mutta sen mielenkiintoiset ja rauhalliset kosket olivat hyvää vastapainoa kesän aiemmille reissuille. Reissun saldoksi jäi kaksi lohta, mutta niihin voi olla ihan tyytyväinen.

blogi6

Lainio on paikoin leveä joki ja ottipaikat saattavat olla vaikeasti luettavissa.

blogi7

Kamera raksuttaa ja aurinko porottaa.

Kauden neljäs ja viimeinen pidempi reissu elokuun lopussa suuntautui Vindel-joen yläosille Ammarnäsin pieneen kylään. Reissu poikkesi kauden muista reissuista siltä osin että kohdekalana olivat järvitaimenet. Otto oli porukasta ainoa, joka vieraillut Ammarnäsissä aikaisemmin ja hän oli kehunut paikan monia kertoja maasta taivaaseen. Perillä päästyämme Oton puheet osoittautuivat todeksi ja maisemat olivat silmiä hiveleviä. Perillä tapasimme paikallisen oppaan Peter Schmittin, joka tunsi joen kuin omat taskunsa. Hän neuvoi meille ottipaikat ja aloitimme kalastuksen heti. Taimenet ovat arkoja kaloja ja ne ovat aktiivisia pimeän tullen, joten kalastus painottui iltaan ja yöhön ja vuorokausirytmi alkoi kääntyä päälaelleen. Kalastus venyi pitkälle aamuyöhön ja pimeys toi omat haasteensa kalastuksen ja kuvaamisen suhteen.

blogi9

Vindelin kirkkaat taimenvedet saavat kalamiehen uppoutumaan lajin pariin.

blogi8

Illan hämärtyessä taimenet alkavat liikkua ja käydä pyydyksiin.

blogi10

Elokuun viileä yö täysikuun loisteessa Vindelillä.

Kalastuskausi oli vaiherikas ja se sisälsi karvaita kalojen menetyksiä, mutta myös mahtavia rantautuksia. Reissuilla tapasimme useita mieleenpainuvia tyyppejä jokien varsilla ja saimme kokea hienoja hetkiä perhokalastuksen parissa. Tarkoituksenamme on julkaista ensi vuoden puolella dokumenttielokuva reissuistamme. Kaikesta tästä kuuluu suuri kiitos Visit Swedenin porukalle jotka auttoivat meitä projektissa. Lisää kuvia reissuiltamme löydät meidän Instagram-tililtämme.

Terveisin,

Aleksi Klytseroff / Kalaukko Fly Fishing

Perhereissu autolla suurelle sillalle ja takaisin

1 kommentti

Matkalla Tanskaan Ruotsin poikki halusimme nauttia reissusta yhtä paljon kuin määränpäästä. Katsoimme Google Mapsia silmä tarkkana, selasimme nettisivuja ja teimme suunnitelman, jonka jaan tässä tarinan muodossa. Lisää vinkkejä kohteista löydät VisitSwedenin kotisivuilta.

Pääsimme lomatunnelmaan heti heinäkuun ensimmäisenä perjantaina, kun mieheni riensi suoraan töistä laivaterminaaliin, ja me ajoimme 5-vuotiaan poikamme kanssa auton laivaan. Perillä jätimme heti Tukholman taaksemme ja suuntasimme pääkaupungin tunneleita kohti etelää.

Kalmar, piipahdus Öölannissa ja Karlskronassa

Ajo Kalmariin kesti reilut viisi tuntia, sillä Öölannin suuntaan matkasi yksi jos toinen karavaanari. Pikkutiet olivat kauniita, ja luonto jotenkin karua, vaikka ympärillä oli paljon peltomaisemaakin. Jaloittelimme pariin otteeseen ja piipahdimme mm. Maxissa syömässä Ruotsin parhaat hampurilaiset ja Kalmarin kaupungissa, jonka linnan vallihauta oli pojan mieleen.

Poika tykkäsi potkutella vallihaudan silloilla ja rampeilla Kalmarissa.

Poika tykkäsi potkutella vallihaudan silloilla ja rampeilla Kalmarissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iltapäivällä lähdimme Kalmarista Öölantiin käymään. Pitkulaisen saaren uimarannat kutsuivat, kun mittari näytti yli 30 astetta! Illan tullen palasimme siltaa mantereelle ja jatkoimme etelään, Karlskronan suuntaan. Vaikka Glasriketin alue oli aivan lähellä, sivuutimme sen tällä kertaa.

Skoonen halki länsirannikolle

Karlskronan kaupungista nautimme pikaisesti aamulenkillä. Keskusta oli sympaattinen, ja sen vanhimmat talot olivat matalia ja tyyliltään jotenkin merellisiä ja erikoisia. Vaikka Karlskronassa olisi ollut reilusti nähtävää lapsiperheelle, esim. Marinmuseum ja Boda borg, lähdimme aikaisin, jotta ehtisimme Malmön paikkeille ennen puoltapäivää.

Maisemat muuttuivat, ja poika jaksoi ihmetellä tuulivoimaloita, jotka täplittivät kumpuilevaa ja viljavaa maaseutua. Minä ilahduin yllättävästä pysähdyksestä (joita lapsiperheessä sattuu!) E22:n varrella Fjälkingessä. Suuren parkkiksen edessä luki Eko, mutta kyseessä ei ollutkaan luomukauppa, vaan aletavaratalo, aivan kuin pieni versio Tuurin kyläkaupasta. Mies löysi monet parit hyviä farkkuja, ja minä ostin kynttilälyhtyjä ja muuta sisustustavaraa pilkkahintaan. Rehtiin ja reippaaseen kyläkauppatunnelmaan toi pikantin lisän iskelmämusiikki (”dansbandsmusik”) rosoisista kaiuttimista.

Fjälkingessä nautimme reissun parhaat jätskit!

Fjälkingessä nautimme reissun parhaat jätskit!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten äänimaailma vaihtui taas Bamse-satuihin autossa, ja matka jatkui kohti Malmötä. Reittimme kulki yli Öresundin sillan, joka oli pojasta varsinainen huvipuistoelämys, ja niissä merkeissä kuluikin sitten pari päivää kun nautimme Tanskan huvipuistotarjonnasta.

Matkalla Kolmårdeniin pyörsimme päätöksemme pikkuteistä

Kun palasimme sillan yli Ruotsiin, yövyimme ensin idyllisessä bed & breakfastissa keskellä Skoonen maaseutua. Ajelimme pikkuteitä, joiden yli puut kaartuivat, ja söimme paikallisia herkkuja. Vaikka ilmassa oli pientä matalapainetta, se ei heti haitannut pitkän helteen jälkeen. Mutta sitten sää muuttui täysin, ja kaatosateessa suuntasimme suosiolla moottoritie E4:lle. Sadeveden määrä oli niin hurja, että radion ääni jäi toiseksi ja takapenkin matkustaja nukahti istuimeensa.

Bamsen maailmassa sain oikaista takapenkillä, kun poika hoiti ajohommat!

Bamsen maailmassa sain oikaista takapenkillä, kun poika hoiti ajohommat!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pirteän pojan ilo oli ylimmillään, kun pääsimme perille Bamsen maailmaan. Huono sää oli pelottanut tiehensä monet Kolmårdenin kävijät, ja laitteisiin oli lyhyt jono aina Bamsen hunajakarusellista perinteiseen Safari-elämykseen. Aurinko pilkahti taas pilvien lomasta, ja nautimme delfinaarion esityksen jälkeen vielä villieläinten katselemisesta. Viimeiset energiat poika purki leikkipaikan kiipeilytelineissä. Sitten matkasimme läheiseen Norrköpingin kaupunkiin yöpymään. Valitsimme majapaikan kaupungissa ihan hinnan vuoksi, mutta kyllä Norrköpingissä olisi riittänyt nähtävää sielläkin.

Hei hei, Kolmården!

Hei hei, Kolmården!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pari päivää pääkaupunkiseudulla

Kolmårdenin jälkeen perheen miehet vakuuttivat, että heillä riittää kyllä vielä energiaa käyntiin Tom Tits Experimentissä. Ajo Norrköpingistä tähän pientä Heurekaa muistuttavaan kohteeseen Södertäljessä sujui nopeasti, ja minä vein auton liityntäparkkikselle ja nousin paikallisjunaan Tukholman keskustaan. Virkistyneenä shoppailusta poimin pojat autoon iltapäivällä, ja suuntasimme Södertäljestä Brommaan Tukholman länsipuolelle.

Varaamamme hotelli Mornington Brommassa osoittautui (päivällistä lukuunottamatta) vallan mainioksi. Hotellin teema oli urheilu, ja vietimmekin illan ja seuraavan aamun liikunnan parissa. Kun mies juoksi intervallitreenejä kattokerroksessa, minä tutustuin pojan kanssa kuntosaliin, jonne lapset saivat tulla iästä riippumatta mukaan. Väline- ja laitevalikoima oli loistava, ja poika sai kokeilla ensimmäistä kertaa mm. kuntonyrkkeilyä. Kokemus oli ikimuistettava, kun sai olla vanhempien kanssa ”salilla treenaas” Tukholmassa. (Tarjolla olisi ollut myös hurjia haasteita vähän isommille innokkaille, kuten kiipeilyä hotellin julkisivua pitkin!)

Ennen laivalle paluuta viivähdimme vielä päivän verran Uppsalassa sukuloimassa. Kävimme vain ostoskeskus Gränby Centrumissä ja Gränbyparkenin leikkipuistossa – peruspaikkoja, joissa voi elää hetken ruotsalaisen arjen keskellä. Matkaväsymys oli jo aikamoista, ja useat lapsiperhekohteet, mm. Lennakatten-museojuna, oli tullut koettua jo edeltävinä kesinä.

Mitä jäi ensi kerralle?

Seuraavalla reissulla tuskin jatkamme sillan yli Tanskaan, sillä Ruotsissa riittää nähtävää. Mies on jo vuositolkulla puhunut jostain vesiseikkailupuistosta, aivan upeasta paikasta, missä hän kävi pienenä perheensä kanssa. Paikallistimme sen pitkällisen tutkimustyön tuloksena Skara Sommarlandin paikkeille, ja sitä olisi tarkoitus testata sitten ensi kesänä, kun poika osaa jo uida paremmin.

Siihen voisi yhdistää yhden minua kiinnostavan kohteen, Götan kanavan. Haaveilen pienen tönön vuokraamisesta jostain sulkujen läheltä. Ehkä perheen miehet lähtevät tuonne vesipuistoon, kun minä luen lehtiä ja kuikuilen veneitä sen pienen mökin puutarhasta. Keitän ruotsalaiset fikat, kuuntelen radiosta paikallista humppaa ja popsin mandelkubb-pikkuleipiä posket pyöreinä. Sitten onkin hyvä palata tuonne Morningtonin hotelliin pariksi päiväksi hikoilemaan!

Teksti ja kuvat:

Johanna Blåfield

PlusMimmin viisi Visby-vinkkiä!

Jätä kommentti

Pääsin nauttimaan elämäni ensimmäistä kertaa upeasta Visbystä Visit Swedenin tarjoamalla reissulla elokuussa ystäväni Pepin kanssa. Vietimme rauhalliset neljä päivää jo hiljalleen talviunille vetäytyvässä kaupungissa. Meidän reissua pääsi seuraamaan myös Visit Swedenin Instagramissa: @ruotsigram, jonne päivittelimme ahkerasti kuvia reissumme varrelta.

Tässä vielä minun muutama hyväksi itse todettu vinkki loppukesästä Visbyyn suuntaaville.

1. Mikäli haluat biletysloman, älä suuntaa Visbyyn elokuun puolivälin jälkeen. Monet klubit ovat jo sulkeneet ovensa ja ravintolatkaan eivät ole kovin myöhään auki. Jos taas haluat nauttia kaupungin rauhaisista kujista ja rentoutua hotellissa, on tämä varmasti paras aika matkustaa. Tsekkaa ravintoloista ainakin Crêperie & Logi, paikan letut vievät kielen mennessään!

2. Vietä päivä vesipuistossa, varmista Kneippbyn aukioloajat vaikkapa hotellin respasta ja pulahda liukumäkien ja altaiden pyörteisiin. Vesipuisto on elokuun lopussa auki säävarauksella. Me vietimme unohtumattoman päivän Kneippbyssä tutustuen mm. Shark Riveriin (huh!!) ja Peppi Pitkätossun taloon. Reilu parikymmentä astetta riitti pulikointiin oikein mainiosti.

3. Kävele ja ihastele! Visbyssä et tarvitse välttämättä autoa, vaan pääset jalkaisin kaikkialle. Ota kartta mukaan ja suuntaa tutkimaan kauniita kujia ja henkeäsalpaavia maisemia. Vaikka kartalla matka voi näyttää pitkältä, on kaikki yleensä alle parin kilometrin säteellä. Ilman karttaakin pärjää, muuri suojaa kaupunkia ja toimii loistavana maamerkkinä.

4. Poikkea putiikeissa. Ihastele Gotlantilaisia käsitöitä sekä ruotsalaista ja Tanskalaista designia. Piipahda juustopuodissa ja tuoksuttele läpi Kränkun mittava teevalikoima. Parhaat tuliaiset ovat ehdottomasti syötäviä! Itse kotiutin mm. Gotlantilaista hunajaa ja pussillisen Kränkun polkagris-karamelleja.

5. Vuokraa auto (tai pyöräile!) päiväksi ja hurauta Fårö:n saarelle ihastelemaan rantaa ja kivipaaseja, raukkeja. Matkaa suuntaansa on noin tunnin verran (reilu 50km) ja matkalla pääset nautiskelemaan Gotlannin maaseudusta lampaineen ja myymälöineen (mikäli olet liikkeellä päivällä). Myös lossimatka on aina oma elämyksensä. Ja se kauneus, jonka siellä niemen nokassa kohtaat on jotain sanoinkuvailematonta, se kannattaa pistäytyä toteamassa ihan itse.

 

Visby, toivottavasti tapaamme taas!

/PlusMimmi
http://www.plusmimmi.com

DSC_0079

DSC_0070

DSC_0059

DSC_0049

DSC_0047

DSC_0038

DSC_0028

DSC_0027

DSC_0026

DSC_0023

DSC_0009

DSC_0111

DSC_0086

DSC_0137

DSC_0130

DSC_0097

DSC_0091

Lomalla Tukholmassa lasten kanssa: Skansen ja Gröna Lund

Jätä kommentti

Hejsan!

Olen Antakee armoo -blogin Riikka ja ilolla jaan täällä kesälomatunnelmiamme Tukholmasta. Hyppäsimme koko perheen voimin Viking Linen kyytiin aalloille, ja pallomeressä kroolaten sekä buffetissa herkutellen matka taittui mainiosti Tukholmaan. Olimme usein haaveilleet, että viettäisimme pari yötä Tukholmassa perinteisen Päivä Tukholmassa -reissun sijaan, ja näin tällä matkalla tapahtui.

Yövyimme kauniilla, uskomattoman vehreällä Djurgårdenin alueella Scandicin Hasselbackenissa. Hotellia voin vain lämpimästi suositella. Se sijaitsee loistopaikalla aivan Skansenin ja Grönä Lundin vieressä. Myöskin uusi Abba-museo löytyy aivan tien toiselta puolelta. Niin eikä NK:llekaan ole kuin yksi ratikkamatkan pyyhkäisy.

Meillä oli parin päivän Stockholm Cardit, joilla pääsi julkisiin, sekä sisään lukemattomiin turistikohteisiin. Meille kortti tuli kuin taivaan lahjana, erityisesti lähtöpäivänä, jolloin vierailimme Skansenissa – kuten sadat muut ihmiset. Jonot olivat nimittäin uskomattomat. Huomasimme onneksemme, että kortilla pääsee ryhmien sisäänkäyntiportista – jonottamatta. Vilken tur!

Skansen on upea eläinpuisto ja paljon muuta. Saimme ihastella ruotsalaisten hienoa innovaatiota, joka koostui kauniista maisemista, historian havinasta ja koko Ruotsista pienoiskoossa.

Akvaariossa tapasimme erittäin jännittäviä eläimiä, kuten hämähäkkejä (just niitä kämmenen kokoisia karvaisia), käärmeitä (just niitä reidenpaksuisia, ja sitten niitä supermyrkyllisiä ohkaisiakin), krokotiileja, hienoja kaloja, ja joitain muitakin, mutta minulta taisi mennä osittain taju siinä kohtaa, kun anakondan hengailupaikan lasi puuttui,  eikä tyyppiä näkynyt missään. Meille tuli vähän kiire, vaikka Mies suomensi, että siinä kohtaa tehtiin vaan jotain renoveerausta.

Näimme kaikkia eläimiä hienosti. Liikkiskarhunpoikaset tanssivat toistensa kanssa, paviaanit esittelevät niitä punaisia kohtiaan, hylkeet tekivät hienoja temppujaan – miten sööttejä ne osasivatkaan olla. Ilveskin mennä viiletti coolina kallioillaan. Ihan mahtavaa!

Skansenissa oli tietysti myös huvipuisto. Självklart. Siellä oli myös ratsastusmahdollisuus. Meidän viisivuotiaamme heppahöpsö totesi heti haluavansa mennä ratsastamaan. Voi miten häntä jännitti jonossa odottaessaan vuoroaan! Vihdoin tuli oma vuoro, ja voi sitä ylpeyden tunnetta! Ponikierros kesti kymmenisen minuuttia, heppa kävi heittämässä lenkin kauniilla luontopolulla. Tämä on ollut tähän mennessä kesän Top 1 -tapahtuma viisivuotiaalla, josta kerrotaan ihan kaikille.

Oj että! Skansen oli kyllä ihan mahtava paikka. Suosittelen ehdottomasti kaikille Tukholman kävijöille.

Toinen samaisella Djurgårdenin saarella sijaitseva lapsiperheiden must-kohde on Gröna Lund. Fiilis Gröna Lundissa oli jollain tapaa ihan taianomainen. En tiedä, onko Tukholma-ihastuksellani painoarvoa tässäkin asiassa, mutta jotenkin kaikki sirkuslamput, silinteripäinen henkilökunta, ja hampurilaisateriatkin olivat kovin tunnelmallisia Gröna Lundissa. Sellaista old school -huvipuistomeininkiä sai kokea täällä.

Gröna Lund on 110-vuotias, ja juhlan kunniaksi sinne oli rakennettu ihan vaatimattomasti maailman korkein ketjukaruselli. Kuvassa oikealla. Tyypit keinuun kiikkaamaan ja sitten hiissataan 121 metrin korkeuteen ja pyöräytetään karuselli käyntiin. Huhhuh. Pienenä tietoiskuna, tässä Eclipsessä on 80 000 pulttia, joten varmaan ihan tiukasti ne keinut siellä taivaalla kiinni on. Ei käyty, ei.

Gröna Lundissa oli ravintolavalikoimaakin reilusti. Ponttonilaiturilta löytyi aasialaista ja belgialaisia vohveleita sekä pannukakkuja Pannkakshusetista. Tietysti myös niitä hampurilaisia, jotka olivat todella hyviä punasipuleineen ja kunnon pihveineen. Maistui!

Oj että, Tukholmasta riittää tarinoita, ja palaan vielä tänne kertomaan, mitä muuta kivaa koimme kesälomareissullamme.

Blogista löydät tarinoita ihanista lapsistamme, lastenvaatehulluttelusta, luonnonkosmetiikasta ja elämän eri väreistä. Tunnisteella Tukholma löytyy kuvia ja tarinoita reissuistamme suosikkikaupungissamme.

 

Astrid Lindgrens Värld ja Tom Tits Experiment

Jätä kommentti

 

 

Astid Lindgrenin maailma oli kyllä uskomattoman kiva paikka!

Viimeisen päälle rakennetut pienet kylät, lavastukset ja leikkipaikat olivat  niin kauniita.

Tämä paikka huokui hyvää tunnelmaa :)

Heti kun tultiin ensimmäisen kerran porteista sisään, niin ihmettelin miten tämä paikka näyttää niin tutulta. Huomattiin, että tämähän on Lotta-elokuvista tuttu katu ja tuossahan on Lotan keltainen talo ja vieressä naapunin tädin punainen talo. Lapset olivat ihan ihmeissään ja kävivät kokeilemassa oliko talojen välissä olevassa aidassa samanlainen salaluukku, kuin elokuvissa ja olihan siellä! :) Taloissa sai käydä sisällä tutustumassa elokuvista tuttuihin lavastuksiin ja kuuntelemassa pätkiä elokuvasta.

Meillä osui molemmiksi päiviksi hienot ilmat ja katsottiin paljon esityksiä ulkoilmateattereissa.

Jossain paikassa oli jatkuvasti joku esitys menossa ja aikataulun esityksistä sai heti lippuluukulta mukaansa.

 Esitykset olivat hauskoja ja laadukkaasti tehtyjä. Esityksen loputtua näyttelijät pyysivät yleisön tulemaan kulisseihin katselemaan, leikkimään ja juttelemaan näyttelijöiden kanssa.

Ruoka oli todella hyvää ja juuri sellaista kotiruokaa, mitä voisi olla Astid Lindgrenin saduissakin.

Vaaleanpunaisessa pienessä talossa oli pannaribuffet, jossa sai syödä pannareita, hilloa ja muita herkkuja niin paljon kun jaksaa.

Ja kyllä me jaksettiinkin syödä paljon! :)

Pienissä taloissa oli myös paljon putiikkeja, joissa myytiin kaikkea Astid Lindgrenin satuihin liittyvää.

Ensimmäisen päivän jälkeen jäi vielä paljon sellaisia paikkoja jonne ei ehditty, joten onneksi meillä oli liput kahdelle päivälle.

Olimme Alv päivien välissä yötä ihan lähella olevassa hotellissa, jonka nimi oli björkbacken karaktärshotellet.

Hotellimme oli viihtyisä ja kotoisen oloinen. Hotellihuonettamme vastapäätä oli kiva iso leikkihuone lapsille,

jossa pyöri tietenkin dvd:ltä Astrid Lindgrenin tutut hahmot.

Ajoimme Astrid Lingren maailmasta Södertäjleen Skandic Skogshöjden-hotelliin yöksi.

Hotellin sisustus oli värikästä ja tyylikästä. Huoneemme oli leitettu tervetuliaisiksi pientä purtavaa.

 Toisella puolella suurta huonetta oli parisänky,

isommille lapsille oli pedattu levitettävä sohva ja pienimmälle oli pedattu oma pieni sänky.

Raikas mansikkasmoothie kruunasi tämän hyvän hotelliaamiaisen :)

Hotellilta ajettiin muutaman korttelin päähän Tom Tits Experiment nimiseen paikkaan, jonka tarkoituksena

on herättää ihmisten mielenkiinto luonnontieteitä ja tekniikkaa kohtaan.

Tämä paikka on vähän saman tyylinen kun Suomen Heureka.

Lapset tykkäsivät, kun saivat kokeilla kaikenlaisia vempaimia ja pelejä. Peileistä tehty käytävä sai pään pyörälle aikuisellakin ja tuli käveltyä päin seinää :)

 Täällä oli paljon kivaa tekemistä, sai testata kaikenlaisia kuvaefektejä ja ihmetellä illuusiokuvia.

Ylimmäisessä kerroksessa oli paljon opittavaa ihmisen kehosta ja kaikki aiheeseen liittyvät tehtävät oli todella havainnollisia.

Toinen osa kerroksesta painottui musiikkiin. Alussa tiskillä kaikki saivat kaulaansa roikkumaan pienet tabletit ja kuulokkeet, joiden avulla pystyi kuuntelemaan erilaista musiikkia. Kun tabletin taustan painoi seinissä ja pöydillä olevaan ympyrään, niin musiikki vaihtui erilaiseksi. Ideana musiikkipuolella oli se, kuinka erilainen musiikki vaikuttaa ihmiseen erilailla ja kuinka ihminen pystyy musiikin kautta ilmaisemaan tunteitaan.

Tämä musiikkijuttu oli ainakin meidän perheelle tosi kiva!

Tom Tits Experimentin jälkeen mentiin vielä ostoksille Barkarbyn Quality outlettiin ja

illaksi suuntasimme Viking Linen Amorellalla takaisin kohti Turkua.

Meillä oli kaikin puoli todella mukava ja monipuolinen  kesälomareissu Ruotsiin,

suosittelen! :)

Tässä vielä muut postaukset meidän reissusta:

Matkalla Ruotsissa Osa 1

Matkalla Ruotsissa osa 2

Anne/ kaunis pieni elämä-blogi

Norrköping ja Söderköping

Jätä kommentti

 

 

Kolmårdenin jälkeisen yön nukuimme Best Western Princess-hotellissa Norrköpingissä. Hotellin huoneistossa oli paljon tilaa.

Asunnossa oli eteisen lisäksi kylppäri+sauna, keittiö, olohuone ja suuri makuuhuone jossa me kaikki nukuimme.

Hyvän aamupalan kruunasi juuri paistetut pannarit ja hillo!:)

Aamupalan jälkeen suuntasimme muutaman korttelin päähän Titanic näyttelyyn. Näyttely oli kyllä todella vaikuttava ja surullinenkin. Näyttelyssä kerrottiin koko Titanicin historia alusta loppuun saakka. Näyttelyssä oli paljon alkuperäisiä tavaroita, vaatteita ja valokuvia.

Alussa kaikille jaettiin korvakuulokkeet ja kaulassa roikkuvat iPodit, josta pystyi valitsemaan näyttelyn esittelyn myös suomeksi. Suosittelen näyttelyä ehdottomasti. Ehkä koululaisilla keskittyminen on helpompaa puolentoista tunnin kierrokselle kun sitä pienemmille lapsille. Meillä 7v oli hyvin kiinnostunut näyttelystä, 4v kyllä kuunteli esittelyt suurimmaksi osaksi.

Näyttelyn jälkeen menimme lähellä sijaitsevaan Visualingscenteriin. Siellä sai testailla kaikenlaisia laitteita ja ihmetellä miten nykypäivän tietotekniikkaa pysytyy käyttämään hyödyksi maapallon tutkimisessa jne.. Kokeilimme myös sellaista peliä, missä päähän kiinnitetyn pannan avulla pitää ajatuksen voimalla yrittä siirtää palloa maaliin. Hauskaa!

Kävimme katsomassa myös luonnosta kertovan 3D-piirretyn. Elokuvateatterin kangas oli kupera, koko seinien ja katon kokoinen, joten elokuvan katsominen oli hieno, erilainen elämys.

Iltapäivällä ajoimme Norrköpingistä alle puoli tuntia Söderköpinkiin, joka on kyllä ihana idyllinen pieni kaupunki. Ruotsin läpi kulkevan Göta kanalin varrella sijaitseva kaupunki on täynnä toinen toistaan kauniimpia taloja. Kannattaa mennä kanaalin rantaan kävelylle, jossa on mukava tunnelma purjeveneineen ja ravintoloineen.

Kävelimme jäätelöbaarin ohitse ja ihmettelimme ulkona olevaa pitkää jonoa. Ihmiset näyttivät jonottavan vapaita pöytiä Smultronstället- nimiseen jäätelöbaariin. Päättelimme jonon perusteella jätskien olevan hyviä ja jäimme itsekin jonoon. :)

Ja kyllä kannatti! Nämä olivat ehdottomasti tämän kesän parhaimmat jätskiannokset :)

Suosittelen!Toisen postaukseni Ruotsin reissultamme löydät  täältä

Anne/ kaunis pieni elämä-blogi

Viking Grace ja Kolmården

Jätä kommentti

Kesälomareissumme Ruotsiin alkoi perjantai-iltana, jolloin lähdimme Lähdimme Turusta  Viking Grace-laivalla kohti Tukholmaa.

Grace oli hieno uusi laiva jossa oli paljon nähtävää. Sisustus oli kaunista, pelkistettyä ja viihtyisää.

Meillä perhehytin huoneessa oli parisänky ja viereisessä huoneessa oli ne tavallisemmat

kerrossängyt joten tilaa oli meidänkin kokoiselle perheelle erittäin hyvin.

Hytti oli todella siisti ja uuden tuntuinen. Hyttien perinteiset lattiamatot oli korvattu laminaatilla. Iso plussa siitä ;)

Käytävien lattian pinta toi hauskan saaristolaisen tunnelmaan laivan käytäville.

 Meidän lapset (iältään 7, 4 ja 1) olivat innoissaan, kun erilaisia leikkipaikkoja oli monessa kerroksessa.

Ensimmäisessä leikkipaikassa (kannella 10) oli perinteisempää pallomerta ja pienempien lasten leluja

ja toisessa leikkipaikassa (kannella 11) oli vähän isompien lasten leluja ja siellä kokeiltiin pelata xBoxilla.

Vaikka meidän ilta laivalla oli aikalailla leikkipainotteinen,

niin ehdittiin me onneksi käydä välillä Shopping worldissa vaate- ja karkkiostoksilla.

Löydettiin me illan lopuksi vielä pomppulinnatkin, jossa lasten oli hyvä pomppia viimeiset

ylimääräiset energiat pois ennen nukkumaanmenoa.

Täältä voit lukea vielä lisää näistä lasten leikkipaikoista

Aamulla laiva oli aikaisin perillä Tukholmassa josta lähdettiin aamupalan jälkeen ajamaan kohti Kolmårdenin eläintarhaa.

Parin tunnin matka meni mukavasti ja lapset jatkoivat aikaisen herätyksen katkaisemia uniaan automatkalla,

joten autosta heräsi levännyttä porukkaa eläinpuiston parkkipaikalla juuri ennen porttien aukeamista.

Kolmårdenissa suunnattiin lasten pyynnöstä ensimmäisenä pääporttien lähellä olevaan Bamses världiin. Puistossa oli paljon kiipeilytelineitä, teekupit-laite ja Bamsesta tuttuja taloja ja hahmoja. Kävimme myös katsomassa nukketeatteria, jossa kerrottiin Bamsen ja ystävien seikkailusta viidakossa. Puistossa oli myös pieni aiheeseen sopiva putiikki ja Bamsen isoäidin pannarikahvila josta voi osta pientä purtavaa.

Bamses världistä kävelimme seuraavaksi Zooskolan-taloon, jossa voi oppia lisää eläimistä.

Ja silittää käärmettä, jos uskaltaa!

Matkalla lasten kotieläinpihalle nähtiin karhuja. Lasten kotieläinpihalla saatiin silittää kilejä ja lapset  tykkäsivät ajella sähköautoilla.

Tiger worldissa käytiin syömässä hyvää aasialaista ruokaa ja ihmeteltiin tiikereitä ihan läheltä.

Marine worldissa oli myös paljon ravintoloita, delfinaario ja hylkeitä.

Isommat lapset olisivat ajelleet loputtomasti maksuttomalla Delfin expressen-vuoristoradalla :)

Delfinaariossa näimme hienon delfiini-shown jossa delfiinit esittivät temppuja ja esityksessä kerrottiin myös delfiinien elämästä luonnossa.

Puiston yksi kohokohdista on ehdottomasti safari, jossa mennään porukalla istumaan hissiin, joka kuljettaa ihmisiä ilmassa villieläinten yläpuolelta.

Safarin jälkeen käveltiin Apariumiin, jossa voi seurata simpanssien leikkimistä pienellä saarella samalla, kun itse herkuttelee jätskeillä.

Kolmårdenissa kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan norsuja silloin, kun eläintenhoitajat ovat paikalla. He kertoivat norsujen elämästä ja kouluttamisesta. Norsut puolestaan esittelivät taitojaan kaatamalla puun runkoja ja suihkuttamalla vettä ihmisten päällle.

Norsujen aitauksen vieressä kannattaa käydä katsomassa myös hauskan näköiset magnustit! :)

Savannilla näkee sarvikuonot, seeprat ja muut eläimet kävelemässä afrikkalaisen musiikin soidessa taustalla.

Ja jos vielä kierroksen jälkeen perheen pienimmillä on jäljellä ylimääräistä energiaa,

niin lopussa on vielä valtavan suuret kiipeilytelineet.

Meillä oli mukava päivä Kolmårdenissa,

suosittelen :)

Anne/ kaunis pieni elämä-blogi

Astrid Lindgrenin maailman ruoka ja majoitus

Jätä kommentti
Matkamme jatkui Norrköpingin Best Western Princess –hotellista heti aamupalan jälkeen kohtiVimmerbyn Astrid Lindgrenin maailmaa. Matka on n. 140 km eli parissa tunnissa oltiin taas perillä. Astrid Lindgrenin äänikirja Marikista jatkoi tarinointia koko matkan.

Kisan kohdalla on hurmaava Cafe Colombia pikku kahvio, johon kannattaa piipahtaa. Kahvion sisäpihalla vanhanajan pihapiirissä on ihana keidas.
Ruoka
Päästyämme perille Astrid Lindgrenin maailmaan treffasin paikan ruokavastaavan Sara Hedblomin. Hän avasi minulle hieman tarkemmin paikan ainutlaatuista suhtautumista ruokaan. Ainutlaatuisella tarkoitan, etten ole tällaiseen törmännyt vastaavissa lasten paikoissa.
Alueella on useita eri ravintoloita ja kahviloita. Lähiruokaa käytetään mahdollisimman paljon ja eineksiä ei käytetä ollenkaan. Tarjolla on ruokaa, joka olisi voinut olla myös Astrid Lindgrenin hahmojen ruokaa. Ei siis mitään gourmeta vaan sitä kuuluisaa ruotsalaista husmanskostia. Täältä on siis aivan turha hakea ranskanperunoita ja hampurilaisia. Kaikista ruoka-annoksista saa aikuisten ja lasten kokoa ja hinnat on pidetty mielestäni kohtuullisena.

Letturavintolalla on jopa oma letunpaistokone, jonka lettujen tekoa voi seurata ikkunan takaa. Lettujen päälle jokainen voi ripotella strösseleita, kermaa, hilloja tai erilaisia kastikkeita. Letturavintolassa maksetaan vain kerran ja syödään niin paljon kuin jaksetaan. Allergikot on huomioitu erinomaisesti, joka paikassa on gluteenittomia, laktoosittomia ja munattomia vaihtoehtoja.
Poikkesimme myös yhteen kahvioon maistamaan  ruotsalaista juustokakkua, joka poikkesi aikalailla maistamistani juustokakuista. Se muistutti enemmänkin uunijuustoa, jonka kanssa nautittiin kermavaahtoa  ja hilloa. Tuo resepti pitää kaivaa jostakin, sen verran tykkäsin siitä.
Alueelle on tulossa vielä yksi iso ravintola 16.6. avattavalle Eemelin Kissankulman alueelle.
Linja on yhtenäinen, jokaisessa ravintolassa ja jäätelöpaikassa. Jopa jäätelökioskien mainokset ovat aikakauteensa sopivat.
Söimme alueella kaksi kertaa, heti tullessamme ja vielä viimeiseksi lähtiessämme. Siinä välissä kiertelimme aluetta 7 tuntia. Alueen kohteita suljettiin klo 18, mutta sieltä ei kuitenkaan tarvinnut poistua vielä silloin. Sisäänkäynnin läheisyydessä on ravintola joka on auki vielä myöhäänkin iltasella, jolloin sisäänkäynti tapahtuu parkkialueen puolelta. Lounasravintolat sulkevat ovensa klo 18, mutta ruokaa sai vielä 17.55.
Päivällä söimme a la carte –listalta kanaa, yrttikastikkeella ja uusilla perunoilla, lohta uusilla perunoilla, nakkeja makaronin kanssa ja lihapullia muusilla.
Iltasella söimme lisää lihapullia muussilla, falukorvia muusilla ja perunalettuja pekonilla.
Jälkimmäisellä kerralla ruoat tilattiin tiskiltä ja noudettiin siitä kun ne olivat valmiina. Hintaan kuului myös montaa erilaista tuoresalaattia, jotka olivat vielä klo 17.55 tuoreita, täysissä kulhoissa ja siististi ojennuksessa. Alueella on yli 140 ruoan parissa työskentelevää henkilöä. Ruoan tekeminen aloitetaan aamulla klo 05, myös kahviloiden täytetyt leivät tehdään paikan päällä ja leivonnaiset tulevat paikallisesta leipomosta.
Muutkin lasten paikat saisivat ottaa mallia Astrid Lindgrenin maailmasta. Kunnon ruoka, parempi mieli!
Majoitus
Yövyimme Vimmerbyn Best Western Stadshotellissa, johon oli matkaa vain 10 minuuttia. Meillä oli varattu pienempi perhehuone konferenssikerroksesta. Koska huoneessa oli kerronsänky lapsille, tila riitti oikein hyvin. Olimme päivästä niin väsyneet, että huoneeseen päästyämme, emme sieltä enää jaksaneet mihinkään lähteä. Lähes 30 asteen helle ja 7 tunnin kävely auringossa saa unen aika nopeasti tulemaan. Hotelli oli viihtyisä ja rauhallinen, vaikka olikin loppuunmyyty.
Hotellilla on oma ravintola, jossa nautimme aamiaisen, vaikkakin ulkona tällä kertaa. Aamiainen ulkoterassilla on kuitenkin niin harvinaista herkkua hotellissa, että kahvit juotiin ulkona linnunlaulusta nautiskellen. Onneksi helleaalto piti pintansa ja lämpöä riitti vielä sunnuntaiaamuunkin.
Myös Astrid Lindgrenin maailmassa on mahdollisuus yöpymiseen. Camping alueella on asuntovaunupaikkoja sekä mökkejä. Paikka on erittäin suosittu, joten varaukset kannattaa tehdä ajoissa.

Matkaterveisin,
Johanna
Hellan ja viinilasin välissä -blogi
www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com 


Astrid Lindgrenin maailma

Jätä kommentti

Astrid Lindgrenin maailma on kuin satu, johon sinut pudotettiin ja nyt olet osa tarinaa. Satuhahmot elävät täällä ja voit törmätä niihin missä vain. Rosvot saattavat oikeasti kähveltää pannukakkusi, jos Kling ja Klang eivät ole lähistöllä.

Peppi Huvikummussa, Marikki Kesäkummussa, Eemeli Kissankulmassa, Ronja Matiaksenlinnassa ja Katto-Kassinen korkealla katollaan Vasastadenissa. Paljon esityksiä ja paljon tapahtumia. Nämä lapsille ja aikuisille niin rakkaat hahmot ovat parhaimmillaan täällä alkuperäisessä ympäristössään, jonka läheisyydessä Astrid Lindgrenkin asui. Saaristonlapsiin pääsee tutustumaan juna-ajelulla ja Pekka Peukaloisen kodissa aikuinen voi kokea miltä lapsesta tuntuu isossa maailmassa. Rasmus ja kulkuri kulkevat ympäriinsä ja Lotan kotikadulla tapahtuu kaikenmoista mukavaa. Melukylän idylliset talot ovat kuin suoraan Astrid Lindgrenin kotimaisemista, mutta niinhän ne ovatkin. Useassa tarinassa hän kertoo omasta nuoruudestaan.

Astrid Lindgrenin perintöä vaalii hänen toivomallaan tavalla ohjelmaneuvosto, jonka hän itse perusti vielä eläessään ja jossa hän itse oli mukana. Ohjelmaneuvoston jäseninä on nyt Astrid Lindgrenin kollegoita, sukulaisia ja ystäviä. Muun muassa Astrid Lindgrenin tytär, Karin Nyman sekä hänen ystävänsä, kirjailija Margareta Strömstedt kuuluvat siihen.

Esitysten kielenä on ruotsi, mutta kaikilla näytti olevan hauskaa kielimuurista huolimatta. Tarinathan ovat tuttuja, niin kirjoista kuin televisiostakin. Kaikki esitykset tulkataan myös viittomakielellä, mikä oli mielestäni aika ainutlaatuinen juttu.

Peppi Pitkätossun Huvikumpu

Peppi saapuu laivalla

Marikin tarinoita kuunneltiin matkalla äänikirjasta, joten esityksen tarina oli lapsille tuttu.

Marikki ja Liisa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Astrid Lindgren kirjoitti ja Björn Berg kuvitti Vaahteramäen Eemelin, ensimmäisen kirjan kolmesta, jotka kertovat täynnä kepposia olevasta pienestä pojasta. Juhlan kunniaksi luomme Eemelille rakennettiin uusi Kissankulma, joka sijaitsee tammikukkulalla, 22 000 neliömetrin kokoisella luonnonkauniilla alueella. Täällä vieraat voivat kokea miltä maatalo näytti vuosisadan vaihteessa, kuljeskella niityillä ja satavuotisten tammien katveessa, nauttia luonnosta ja katsella eläimiä. Täällä voi myös käydä pienehkössä kaupunkimiljöössä, jossa on tori, seuraintalo ja ravintola. Ja luonnollisesti vieraat saavat tavata Eemelin ja hänen perheensä, renki Aatun ja piika Liinan. Kuten kaikkialla puistossa, kaikki lapset voivat leikkiä sydämensä pohjasta uudessa Kissankulmassa. Täällä on muun muassa pieni koski, joka virtaa matalaan järveen, leikkilato, maakellari, jonne voi ryömiä ja tietenkin Eemelin oma täydellinen nikkarinverstas hänen puu-ukkokokoelmineen.

Eemeli

Pekka Peukaloisen kotona

Ronja Ryövärintytär ja Veljeni Leijonanmieli ovat olleet lempikirjojani nuorena ja tykkään edelleenkin niistä erittäin paljon, tänä kesänä ajattelin lukea niitä yhdessä lasten kanssa. Ainoa ongelma on Veljeni Leijonmielen surullisuus eli tästäkään ei selvitä ilman kyyneleitä.Jos nämä kirjat ovat jääneet lukematta, niin suosittelen lämpimästi lukemaan tai kuuntelemaan ne – sopivat myös aikuisille.Kaikki paikan esitykset ovat kuin kesäteatterissa olisi ollut. Viimeisen päälle tehtyjä ja upeita lauluesityksiä täynnä, kestoltaan lähemmäs 30 minuuttia. Kun esitys oli ohi, linnassa pääsi tietysti kiertelemään.

Ronja Ryövärintytär

Matiaksenlinnan katsomo

Ronja & Birk

Vimmerbyn Stadshotellet minikoossa

 Iloinen ryhmärämä

Tässä paikassa oli jotakin taianomaista, johon ihastuin. Kaikki oli visuaalisesti hiottua, iloista, hyväntuulista, turvallista, hauskaa, hyvää ja elämyksellistä. Kesälukemiseksi ostin Ronja Rövardotter -kirjan, så jag kan förbättra min svenska :)

Hellan ja viinilasin välissä -blogi suosittelee Astrid Lindgrenin maailmaa lämpimästi, niin lapsille kuin lapsenmielisille aikuisille. Tehkää kuitenkin toisin kuin me, varatkaa kiertelemiseen aikaa kaksi päivää. Aikataulusta kannattaa tutkia, koska esityksiä on, koska ne olivat todella upeita. Tekemistä ja katseltavaa riittää.

Ruokapaikoista ja majoituksesta tulossa juttu vielä erikseen.

Matkasta aiemmin kirjoitettua

http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.se/2013/06/norrkoping.html
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.se/2013/06/kolmarden.html

http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2013/06/pappa-grappan-herkkuja.html

Astrid Lindgrenin maailman kotisivut, klik
Miten Astrid Lindgrenin maailmaan pääsee, klik

Astrid Lindgrenin kotisivut, klik
Astrid Lindgrenin kirjat, klik

Matkaterveisin,
Johanna
Hellan ja viinilasin välissä -blogi
www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com 

Pappa Grappa Norrköpingissä

Jätä kommentti

Kolmårdenin koko päivän kävelyn jälkeen olimme ansainneet hyvää ruokaa ja aina välillä vaistoni osuu oikeaan. Ilman sen suurempia tutkimuksia valitsin ravintolaksi Pappa Grappan, joka oli kävelyetäisyydellä hotellistamme.

Pappa Grappalla on 2 ravintolaa – pizzeria sekä a la carte –ravintola. Näistä valitsimme a la carte –ravintolan. Jälkikäteen selvisi, että pizzojakin olisi saanut gluteenittomana, ehkä sitten ensi kerralla.Pappa Grappalla on alkujaan ollut italialainen omistaja, mutta nykyään omistaja on ruotsalainen. Upeassa ilta-auringossa oli mukava istahtaa terassille ja nauttia lasillinen niin ansaittua kuohuvaa. Nimensä mukaisesti ravintolalla on huikea grappalista, mutta ne jäivät nyt maistamatta.

Pikku kulinaristeille ei ollut omaa listaa, mutta tarjoilija kertoi, että lasagnea ja erilaisia pasta-annoksia ilmestyy pyynnöstä pöytään myös listan ulkopuolelta.

Amuse bouche oli ihana friteerattu riisipallero juustokastikkeella. Alkuruoaksi nautimme antipastolajitelman ja vitello tonnaton. Pääruoaksi tonnikalaa ankkarisotolla ja vasikkaa. Lieneekö Kolmårdenin aurinko syyllinen, mutta kaikki maistui erinomaiselta, mukaan lukien lasten lasagne ja pasta carbonara. Iso Muru kehui tonnikalaa ja ankkarisottoa suorastaan ylitsevuotavasti, eivätkä sanat olleet turhia.

Ravintolan hinnat eivät ole huokeimmasta päästä, mutta annokset eivät myöskään ole mitään pieniä piperryksiä vaan erittäin runsaita. Niin runsaita, että Pikku Muru pääsi nauttimaan vasikastani.

Tarjoilu oli ystävällistä ja asiantuntevaa. Saimme hyvän vinkin paluumatkalla lounaspaikaksi, saa nähdä ehditäänkö.

Jos matkailette Norrköpingissä – käykää ihmeessä testaamassa tämä paikka.

Nyt matka on jatkunut jo kohti Vimmerbytä ja Astrid Lindgrenin maailmaa. Autossa pyörii äänikirjana Astrid Lindgrenin Marikki. Takapenkillä on täysin hiljaista ja kaikki kuuntelevat satua – ei hassumpaa.  Äänikirjoja pitää hommata enemmän automatkoja varten.

Matkaterveisin,
Johanna
Hellan ja viinilasin välissä -blogi
www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com

Matkasta aiemmin kirjoitettua –
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.se/2013/06/norrkoping.html
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.se/2013/06/kolmarden.html

Yhteystiedot