Jaa sivu:

Kategoria: Lapsille

Perhereissu autolla suurelle sillalle ja takaisin

1 kommentti

Matkalla Tanskaan Ruotsin poikki halusimme nauttia reissusta yhtä paljon kuin määränpäästä. Katsoimme Google Mapsia silmä tarkkana, selasimme nettisivuja ja teimme suunnitelman, jonka jaan tässä tarinan muodossa. Lisää vinkkejä kohteista löydät VisitSwedenin kotisivuilta.

Pääsimme lomatunnelmaan heti heinäkuun ensimmäisenä perjantaina, kun mieheni riensi suoraan töistä laivaterminaaliin, ja me ajoimme 5-vuotiaan poikamme kanssa auton laivaan. Perillä jätimme heti Tukholman taaksemme ja suuntasimme pääkaupungin tunneleita kohti etelää.

Kalmar, piipahdus Öölannissa ja Karlskronassa

Ajo Kalmariin kesti reilut viisi tuntia, sillä Öölannin suuntaan matkasi yksi jos toinen karavaanari. Pikkutiet olivat kauniita, ja luonto jotenkin karua, vaikka ympärillä oli paljon peltomaisemaakin. Jaloittelimme pariin otteeseen ja piipahdimme mm. Maxissa syömässä Ruotsin parhaat hampurilaiset ja Kalmarin kaupungissa, jonka linnan vallihauta oli pojan mieleen.

Poika tykkäsi potkutella vallihaudan silloilla ja rampeilla Kalmarissa.

Poika tykkäsi potkutella vallihaudan silloilla ja rampeilla Kalmarissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iltapäivällä lähdimme Kalmarista Öölantiin käymään. Pitkulaisen saaren uimarannat kutsuivat, kun mittari näytti yli 30 astetta! Illan tullen palasimme siltaa mantereelle ja jatkoimme etelään, Karlskronan suuntaan. Vaikka Glasriketin alue oli aivan lähellä, sivuutimme sen tällä kertaa.

Skoonen halki länsirannikolle

Karlskronan kaupungista nautimme pikaisesti aamulenkillä. Keskusta oli sympaattinen, ja sen vanhimmat talot olivat matalia ja tyyliltään jotenkin merellisiä ja erikoisia. Vaikka Karlskronassa olisi ollut reilusti nähtävää lapsiperheelle, esim. Marinmuseum ja Boda borg, lähdimme aikaisin, jotta ehtisimme Malmön paikkeille ennen puoltapäivää.

Maisemat muuttuivat, ja poika jaksoi ihmetellä tuulivoimaloita, jotka täplittivät kumpuilevaa ja viljavaa maaseutua. Minä ilahduin yllättävästä pysähdyksestä (joita lapsiperheessä sattuu!) E22:n varrella Fjälkingessä. Suuren parkkiksen edessä luki Eko, mutta kyseessä ei ollutkaan luomukauppa, vaan aletavaratalo, aivan kuin pieni versio Tuurin kyläkaupasta. Mies löysi monet parit hyviä farkkuja, ja minä ostin kynttilälyhtyjä ja muuta sisustustavaraa pilkkahintaan. Rehtiin ja reippaaseen kyläkauppatunnelmaan toi pikantin lisän iskelmämusiikki (”dansbandsmusik”) rosoisista kaiuttimista.

Fjälkingessä nautimme reissun parhaat jätskit!

Fjälkingessä nautimme reissun parhaat jätskit!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten äänimaailma vaihtui taas Bamse-satuihin autossa, ja matka jatkui kohti Malmötä. Reittimme kulki yli Öresundin sillan, joka oli pojasta varsinainen huvipuistoelämys, ja niissä merkeissä kuluikin sitten pari päivää kun nautimme Tanskan huvipuistotarjonnasta.

Matkalla Kolmårdeniin pyörsimme päätöksemme pikkuteistä

Kun palasimme sillan yli Ruotsiin, yövyimme ensin idyllisessä bed & breakfastissa keskellä Skoonen maaseutua. Ajelimme pikkuteitä, joiden yli puut kaartuivat, ja söimme paikallisia herkkuja. Vaikka ilmassa oli pientä matalapainetta, se ei heti haitannut pitkän helteen jälkeen. Mutta sitten sää muuttui täysin, ja kaatosateessa suuntasimme suosiolla moottoritie E4:lle. Sadeveden määrä oli niin hurja, että radion ääni jäi toiseksi ja takapenkin matkustaja nukahti istuimeensa.

Bamsen maailmassa sain oikaista takapenkillä, kun poika hoiti ajohommat!

Bamsen maailmassa sain oikaista takapenkillä, kun poika hoiti ajohommat!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pirteän pojan ilo oli ylimmillään, kun pääsimme perille Bamsen maailmaan. Huono sää oli pelottanut tiehensä monet Kolmårdenin kävijät, ja laitteisiin oli lyhyt jono aina Bamsen hunajakarusellista perinteiseen Safari-elämykseen. Aurinko pilkahti taas pilvien lomasta, ja nautimme delfinaarion esityksen jälkeen vielä villieläinten katselemisesta. Viimeiset energiat poika purki leikkipaikan kiipeilytelineissä. Sitten matkasimme läheiseen Norrköpingin kaupunkiin yöpymään. Valitsimme majapaikan kaupungissa ihan hinnan vuoksi, mutta kyllä Norrköpingissä olisi riittänyt nähtävää sielläkin.

Hei hei, Kolmården!

Hei hei, Kolmården!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pari päivää pääkaupunkiseudulla

Kolmårdenin jälkeen perheen miehet vakuuttivat, että heillä riittää kyllä vielä energiaa käyntiin Tom Tits Experimentissä. Ajo Norrköpingistä tähän pientä Heurekaa muistuttavaan kohteeseen Södertäljessä sujui nopeasti, ja minä vein auton liityntäparkkikselle ja nousin paikallisjunaan Tukholman keskustaan. Virkistyneenä shoppailusta poimin pojat autoon iltapäivällä, ja suuntasimme Södertäljestä Brommaan Tukholman länsipuolelle.

Varaamamme hotelli Mornington Brommassa osoittautui (päivällistä lukuunottamatta) vallan mainioksi. Hotellin teema oli urheilu, ja vietimmekin illan ja seuraavan aamun liikunnan parissa. Kun mies juoksi intervallitreenejä kattokerroksessa, minä tutustuin pojan kanssa kuntosaliin, jonne lapset saivat tulla iästä riippumatta mukaan. Väline- ja laitevalikoima oli loistava, ja poika sai kokeilla ensimmäistä kertaa mm. kuntonyrkkeilyä. Kokemus oli ikimuistettava, kun sai olla vanhempien kanssa ”salilla treenaas” Tukholmassa. (Tarjolla olisi ollut myös hurjia haasteita vähän isommille innokkaille, kuten kiipeilyä hotellin julkisivua pitkin!)

Ennen laivalle paluuta viivähdimme vielä päivän verran Uppsalassa sukuloimassa. Kävimme vain ostoskeskus Gränby Centrumissä ja Gränbyparkenin leikkipuistossa – peruspaikkoja, joissa voi elää hetken ruotsalaisen arjen keskellä. Matkaväsymys oli jo aikamoista, ja useat lapsiperhekohteet, mm. Lennakatten-museojuna, oli tullut koettua jo edeltävinä kesinä.

Mitä jäi ensi kerralle?

Seuraavalla reissulla tuskin jatkamme sillan yli Tanskaan, sillä Ruotsissa riittää nähtävää. Mies on jo vuositolkulla puhunut jostain vesiseikkailupuistosta, aivan upeasta paikasta, missä hän kävi pienenä perheensä kanssa. Paikallistimme sen pitkällisen tutkimustyön tuloksena Skara Sommarlandin paikkeille, ja sitä olisi tarkoitus testata sitten ensi kesänä, kun poika osaa jo uida paremmin.

Siihen voisi yhdistää yhden minua kiinnostavan kohteen, Götan kanavan. Haaveilen pienen tönön vuokraamisesta jostain sulkujen läheltä. Ehkä perheen miehet lähtevät tuonne vesipuistoon, kun minä luen lehtiä ja kuikuilen veneitä sen pienen mökin puutarhasta. Keitän ruotsalaiset fikat, kuuntelen radiosta paikallista humppaa ja popsin mandelkubb-pikkuleipiä posket pyöreinä. Sitten onkin hyvä palata tuonne Morningtonin hotelliin pariksi päiväksi hikoilemaan!

Teksti ja kuvat:

Johanna Blåfield

Järvsöbacken, Järvsö

Jätä kommentti

Järvsöbacken on ruotsalaisten ja tanskalaisten suosima laskettelukeskus. Vain 300 km matka Tukholmaan varmistaa pääkaupunkilaisten suosion. Arlandasta tai Tukholman keskustasta pääsee suoraan junalla tai bussilla Järvsön asemalle, josta on vaivaiset 5 minuuttia mökkikylään.

864_ski_map

Saavuttaessa Järvsöhön lumitilanne oli hyvä. Lähtiessä suorastaan erinomainen, koska yhden yön aikana satoi 30cm lunta. Järvsöbackenissa on Ruotsin toiseksi paras lumetusjärjestelmä, joka takaa lumen kauden alusta kauden loppuun saakka.

IMG_0619

2015-01-11 11.56.17

Syksyllä alueelle on valmistumassa uusi hotelli, joka tarjoaa helpotusta majoituskapasiteettiin. Tällä hetkellä Järvsö ei markkinoi itseään kovinkaan paljon, koska majoitukset ovat lähes täynnä koko ajan. Tämä selittää paikan tuntemattomuuden suomalaisten keskuudessa.

Järvsöbackenilla on 19 rinnettä ja 8 hissiä. Hisseistä 2 on tuolihissejä ja nämä 2 ovat etelärinteiden puolella, jossa myös mökkimme Järvsö Stugbyssä sijaitsi. Kirjoitan vielä erikseen juttua majoituksestamme sekä Järvsön kylän tarjonnasta.

IMG_7679Eka päivä rinteessä vielä koko perheen voimin kauniissa auringon paisteessa

IMG_7680Etelärinteiden tuolihissin nousu

IMG_7683Ihan vähän jänskättää tämä tuolihississä istuminen – mutta niin jänskätti minuakin…

IMG_0504Huipulla

IMG_0588Etelärinteiden maisemia

IMG_0587Lumimyrskyn jälkeinen päivä oli hieman sumuinen

Tällä kertaa laskettelumme ei mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta ehdimme sentään laskemaan yhden kokonaisen päivän perheen kesken. Pojat viettivät rinteessä useamman päivän, mutta keksimme pikku toipilaan kanssa tyttöjen juttuja ja tutustuimme Järvsöhön jalan.

Joten nyt annan tietokoneen Isolle Murulle ja hän saa kertoa rinteistä, koska ”pojat” tietenkin laskettelivat muinakin päivinä.

Rinteistä reilusti yli puolet oli jo avoinna heikosta lumitilanteesta huolimatta. Toiseksi viimeisenä yönämme lunta tuli 30 cm lisää, ja loputkin rinteet luvattiin avata parin päivän kuluessa. Hyvin tehokas lumetus oli käynnissä koko ajan. Ruotsin puolella on tyypillisesti enemmän lunta kuin Suomessa vastaavalla korkeudella. Järvsö sijaitsee suunnilleen Porin korkeudella, linnuntietä n. 50 km rannikolta sisämaahan. Sen verran tein karttaharjoituksia, että totesin linnuntietä etäisyyden Porista olevan alle 300 km.

Korkeuseroa ylimmän ja alimman hissiaseman välillä on 200 m, ja pisimmällä rinteellä on pituutta 2000 m. Rinteet olivat erittäin hyvin hoidettuja. Suurin osa rinteistä on punaisia tai sinisiä, mustia on kaksi. Vihreitäkin on hiihtokeskuksen edustalla mukavasti pienimpiä laskijoita ja aloittelijoita ajatellen (Järvsössä panostetaan erityisesti lapsiperheisiin). Rinteistä löytyy vauhtia ja vaativuuttakin, joten paikka sopii monipuolisena kaikentasoisille laskijoille. Meidän perheessä poika valitsee ne vaativimmat rinteet, joihin isä välillä tulee mukaan seurailemaan menoa, tosin kaukana takana. Mieluiten lasken itse pitkiä mutta vähän loivempia rinteitä. Suosikkini täällä olivat punainen Nisses rännä ja sininen Himlabacken. Pojan suosikki oli kovavauhtinen Norrbacken, joka jyrkkyydestään huolimatta on ”vain” punainen. Päivä päättyi aina hämärän jo laskeutuessa Himlabackenia pitkin Etelärinteen puolelle mökillemme. Kävelymatkaa mökillemme oli rinteen alta oli vain n. 150 metriä. Arvostan sitä, että suoraan majapaikasta pääsi lyhyellä kävelyllä hisseille. Etelärinteen tuolihisseistä oli mukava ihailla maisemia ylös noustessa. Tarkkaavainen katsoja löytää myös tuolihissien alta maastosta pikku peikkoja, tonttuja, hymiöitä, erilaisia maalattuja kivikoristeita ym. Kiva lisä erityisesti pienten lasten kanssa matkatessa.

2015-01-09 14.05.45

IMG_0508Lasten rinne

Järvsöbackenilla on pikkuinen lounaspaikka, jossa oma keittiö valmistaa ruoat. Lapsille vaihtoehtoja oli useita ja aikuistenkin annoksista tehtiin lasten kokoja. Söin kahtena päivänä aivan loistavaa gulassikeittoa. Lounaat nautimme aina hiihtokeskuksessa ja illalla söimme toisen lämpimän ruoan mökillä. Järvön ICAssa oli loistavat valikoimat.

IMG_7751

IMG_7753

Ylhäällä rinteessä on myös muutama pikkuinen kahvio, josta voi ostaa lettuja ja grillailla makkaraa.

Järvöbacken aukeaa 9.30 ja sulkeutuu 16. Tiistaina ja torstaina on lisäksi iltamäki 18-20.30, jolloin osa hiihtokeskuksen puoleisista rinteistä on auki. Etelärinteen puoleinen hissi sulkeutuu jo klo 15, mutta senkin jälkeen pääsee vielä laskemaan mökille. Valaistusta ei siellä kuitenkaan ole, joten ennen pimeän tuloa on eteläpuolelle laskettava.

Lapsille on järjestetty erilaisia aktiviteetteja ilman suksia ja oma maskotti Loa pitää iltapäiväkerhoa. Lasketteluopettajia on paljon ja kursseja löytyy jokaiselle. Meillä muksut ovat käyneet kursseja aivan pienestä pitäen ja minusta se on paras mahdollinen tapa opettaa lapset laskemaan, paitsi jos itse osaa opettaa yhtä hyvin. Mainittavaa on myös, että alle 7-vuotiaat laskettelevat ilmaiseksi vanhemman seurassa.

Meille jäi Järvsöbackenista erittäin positiivinen kuva. Laskettelukeskus oli juuri sopivan kokoinen. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät. Suksivuokraamo oli iso, joten varusteita löytyy. Rinteet äärimmäisen hyvin hoidettuja, niitä oli riittävästi ja haastettakin löytyi tarvittaessa. Minä pysyttelin ensimmäisenä päivänä pitkissä sinisissä rinteissä ja nautin niistä äärimmäisen paljon.

Kesällä Järvsöbackenissa onkin sitten aivan eri meininki, silloin rinnettä tullaan alas polkupyörillä. Tuolihisseissä oli jopa oma kiinnityspaikkansa polkupyörille.

Matkasta kirjoitettua
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/01/jarvzoo.html
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/01/sairaalassa-pa-sjukhuset.html

Terveisin Johanna

www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com
www.facebook.com/hellanjaviinilasinvalissa
www.twitter.com/HellajaViini
www.instagram.com/hellanjaviinilasinvalissa

Järvzoo

Jätä kommentti

Vain Helsingin ulkopuolella asuva voi ymmärtää seuraavan. Te, ette usko miten ihanaa on lähteä omasta kotikaupungistaan lentokoneella ilman, että joutuu ajamaan autolla reilut 3 tuntia Helsinkiin päästäkseen istumaan koneeseen. Rakastan omaa kotikaupunkiani, mutta tämän asian suhteen toivoisin parannusta. Nyt onneksemme NextJet lentää Porista – Tukholmaan ja sieltähän voi jatkaa minne ikinä haluaakin. Onneksi NextJetillä on aina välillä myynnissä sopivan hintaisia Sverigebiljetter -lippuja, jolloin pitäisi lyödä lennot kiinni ja miettiä vasta sitten mihin jatkaa Tukholmasta. Näin mielenkiintoinen tapa minulla on välillä matkavarausten suhteen.

Lensimme eilen Porista Arlandaan, jossa söimme aamupalan ja siirryimme Arlandan 0-kerroksen kautta junaan, joka jatkoi suoraan Järvsön juna-asemalle. Tämän helpompaa ei matkustaminen voisi olla. Järvsön asemalla on turistitoimisto, josta saimme kartan, mökkimme avaimet ja taksin perille. Olemme majoittuneet Järvsö Stugby´hyn, joka on aivan rinteen juurella. Mökille pääsee rinteestä suksilla ja mökin vierestä pääsee suksilla hissiin.Eilen emme käyneet rinteessä, mutta nyt suunta on sinne.

Tulimme muuten päivän myöhässä tänne, muuten oltaisiin oltu kuninkaallisten kanssa samaan aikaan.

Eilinen iltapäivä vierähti Järvzoo´ssa. Sinne on mökiltämme muutaman minuutin kävelymatka. Järvzoo´n kierto käy kuntoilusta, vaikka matkaa onkin vain 3 kilometriä. Tarkistin tämän jälkikäteen ja minusta matka tuntui 10 kilometriltä, ehkä klo 05 herääminen, lento ja junassa istuminen vaikuttivat kävelykuntoon. Euroopan pisin puinen käytävä kulkee mutkitellen, luontoa kunnioittaen ja korkealle kiiveten. Pohjoismaiden eläimet vaeltavat ympärillä ja tietoiskut kertovat eläimistä.

IMG_0441

IMG_0444Laskettelurinne on aivan Järvzoon vieressä

IMG_0471

Reissulle kannattaa ottaa eväät mukaan. Talvellakin ”autiotuvan” oloinen tunnelmallinen tupa oli avoinna grillaajille. Pöydillä olevat kynttilät toivottivat tervetulleeksi lämpöön ja ulkoseinustalta löytyivät grillausvälineet. Lipunostopisteestä viimeistään voi ostaa makkarat mukaan, jos kaupan eväät ovat jääneet ostamatta.

IMG_0487

IMG_7668Anonyymi

Järvzoo on auki kesäisin ja talvisin. Talvella muutama eläimistä oli tietysti talviunilla, mutta muut eläimet näimme. Eläintarhan sisätiloissa on Rovdjurscentret De 5 Stora, jossa oppii lisää pohjoismaiden villieläimistä ja pääsee silittelemään eläintenturkkeja. Tarkoituksemme oli piipahtaa Järvzoo´ssa nopeaan, mutta viihdyimme siellä monta tuntia. Jos tällä suunnalla liikkuu, niin kannattaa käydä. Järvzoo sopii kaikenikäisille ja perheen pienempiä varten voi infosta vuokrata rattaat tai kärryt.

IMG_järvsö

Iltapäivä jatkui ruokaostoksille kylän ICA:an. Ruokabloggari saa kulumaan tavallisessa ruokakaupassa Ruotsissakin reilusti aikaa. Pitäähän sitä tutkia, millaisia herkkuja on tarjolla. Paikallisten meijerien juustoja löytyi ja niitä pitää maistaa tänään illalla. Kaupassa oli laaja valikoima palvelutiskeineen eli kaikki mitä tarvitset löytyy varmasti täältä.

Nyt lähdetään rinteeseen, illalla palaillaan kokemusten kanssa! Kuvia reissusta enemmän Hellan ja viinilasin välissä -blogin instan puolella.

Yhteistyössä Visit Sweden

Matkasta kirjoitettua
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/01/sairaalassa-pa-sjukhuset.html
http://hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.fi/2015/02/jarvsobacken-jarvso.html

Terveisin
Johanna
Hellan ja viinilasin välistä

www.hellanjaviinilasinvalissa.blogspot.com
www.facebook.com/hellanjaviinilasinvalissa
www.twitter.com/HellajaViini
www.instagram.com/hellanjaviinilasinvalissa

Yhteystiedot